Laaja kansainvälinen GEM -tutkimus osoittaa, että yrittäjyys on kaikesta puheesta huolimatta Suomessa sittenkin melkoisen arvostettua toimintaa. Menestyvää yrittäjää arvostaa peräti 83 prosenttia suomalaisesta aikuisväestöstä, mikä on innovaatiovetoisten maitten kärkitulos.

Kollegiumtutkija Pekka Stenholm Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta uskoo, että tulosten positiivisuus osittain johtuu siitä, että vastauksissa on laajempi kirjo kuin tämäntapaisissa tutkimuksissa yleensä.

- Ei kysytä joka vuosi samoilta, vaan vastaajissa on poikkileikkaus koko aikuisväestöstä. Aineisto on hyvin ainutlaatuinen. Vastaavaa dataa ei ole tällä tasolla saatavissa, vakuuttaa Stenholm.

Vuosittain GEM-tutkimusohjelmassa on globaalisti 200 000 satunnaisvastaajaa. Heidän lisäkseen vuosittain haastatellaan 36 asiantuntijaa jokaisesta tutkimukseen osallistuvasta maasta.

Tutkimusaineiston avulla voidaan tuottaa maatason pitkittäistietoa pitkällä aikavälillä, sillä vastauksia on kertynyt jo kaksi miljoonaa.

Kuka ryhtyisi yrittäjäksi?

GEM-raportin mukaan Suomessa on aika paljon ihmisiä – peräti 55 prosenttia aikuisväestöstä – jotka ilmoittavat tunnistavansa hyviä liiketoimintamahdollisuuksia ympäristössään.

- Varjopuoli on, että sellaisten henkilöiden osuus väestöstä on jatkuvasti aika pieni, jotka todella myös aikovat myös toteuttaa nuo liiketoimintamahdollisuudet, toteaa Stenholm.

Yrittäjyyttä ei pidetä hyvänä uravaihtoehtona. Tässä on selvä ero muihin vastaaviin maihin.

Vastausta pitää ehkä etsiä kansanluonteesta ja kulttuurista. Yksi selitys alhaiselle yrittäjyysaktiivisuudelle voi olla, että meillä on perinteisesti työllistytty pitkäksi aikaa suurteollisuuteen. Se aika on tietysti nyt jo ohi.

Suomalaisilla on kuitenkin huono kyky sietää epävarmuutta silloin kun se on vallitseva olotila, niin kuin yrittäjällä usein on. Ja vaikka olisi mahdollisuus ja riittävät kyvyt, kuten korkea koulutus, ei ole halukkuutta yrittäjyyteen. Miten tästä porukasta saisi yrittäjiä?

- Suomessa ollaan ehkä realistisempia kuin esimerkiksi Amerikassa, ja mietitään, että onko minulla nyt oikeasti sellaiset kyvyt kuin vaaditaan, Pekka Stenholm pohtii.

Vaatimattomuutta arvostetaan meillä liikaakin.

- Suomalainen pitää kynttilää vakan alla. Vaikka hän osaisikin tehdä, hän ei välttämättä tuo sitä esille. Toisaalta Suomessa ei hyväksytä ääripäitä ja erilaisuutta. Jos oikein menestyy ja tekee Rytsölät, tai epäonnistuu ja tekee konkurssin, sitä vähän vieroksutaan - keskitie mielletään aina hyväksyttäväksi, Pekka Stenholm luonnehtii.

Tutkija on kylläkin huomannut muutoksen tämänhetkisissä opiskelijoissa.

- Nythän tapahtuu sellaista, mikä ei vielä tuloksissa näy. Opiskelijoiden keskuudessa on intoa perustaa yrityksiä. Boost Turku on oivallinen esimerkki ruohonjuuritason kulttuuri-ilmapiirin ja innostuksen muutoksesta, Stenholm iloitsee.

Opiskelijoiden keskuudessa on nyt intoa perustaa yrityksiä, iloitsee Pekka Stenholm Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa.

anneli.perkio@y-lehti.fi