Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ylijohtaja Pekka Sundman on huolissaan meriteollisuuden edellytysten säilymisestä Varsinais-Suomessa.

- Vaikka risteilijät ovatkin 70-80 prosenttisesti alihankkijoiden rakentamia, telakan itse on löydettävä kilpailukykynsä. Risteilijäbisnes tulee kasvamaan vielä, ja markkinoita on, hän vakuuttaa.

Alihankkijayritykset ovat kyenneet uudistumaan rakennemuutoksessa ja säilyttämään kilpailukykynsä. Ilman telakkaa ne ovat kuitenkin pitkälti tyhjän päällä.

- Julkisen puolen on ymmärrettävä, että telakka tarjoaa alihankkijoille kansainväliset markkinat, joita ne eivät muuten saavuttaisi. Olisi hirveä virhe, jos telakka nyt päästettäisiin menemään, Sundman painottaa vakavasti.

Rahaa rakennemuutokseen?

Salon seudun rakennemuutoksessa ELY-keskuksella on ollut keskeinen rooli. Pekka Sundmanilla on hyvää kerrottavaa jatkostakin.

- Rakennemuutosrahaa Saloon saadaan riittävästi. EU:n globalisaatiorahaston avulla voidaan tukea työttömiksi jääneiden kouluttamista ja työllistymistä. Rahaa on riittävästi ja toistaiseksi sitä pyritäänkin käyttämään maksimaalisesti, lupaa Sundman.

EGR:n rahaa ei kuitenkaan voi käyttää investointeihin. Niihin on olemassa monia työkaluja muun muassa Tekesillä.

ELY:llä on merkittävä tehtävä resurssien jakajana. Sen kautta kulkee maakuntaan vuositasolla 550 miljoona euroa, josta tosin lähes puolet menee erilaisiin maataloustukiin. Infraan kuten teihin ja siltoihin menee 120 miljoonaa euroa, jolla ei Sundmanin mukaan kaikkea edes pystytä tekemään.

Innovaatio- ja kehittämistukiin jää vuositasolla noin 30 miljoonaa, mikä ei äkkiseltään kuulosta kovin suurelta summalta nykyisessä tilanteessa. Uutta yritystoimintaa pitäisikin maakunnassa lähteä rakentamaan mieluummin innovatiivisen ajattelun kautta.

Yritysideat paremmin käyttöön

Ja jotta uutta yritystoimintaa syntyisi, Pekka Sundman peräänkuuluttaa uudenlaista asennetta koko yrittäjyyteen.

- Ihmisillä ei ole kykyä riskinottoon. Suomen kulttuuri on sellainen, että katsotaan kieroon, jos joku epäonnistuu. Kalifornian Piilaaksossa on 20 000 kasvuyritystä, joista vuosittain puolet epäonnistuu. Rahoittajat katsovat epäonnistumisen yrittäjälle arvokkaaksi kokemukseksi, vertaa Sundman.

Toimintatavoissa on eroa muutenkin. Ajatustapaa täytyisi rukata jo yritysidean alkuvaiheiden kehittämisessä.

- USA:ssa yritysideaa kehitetään pidemmälle jo ennen kuin yritys perustetaan. Sitä jalostetaan ja peilataan vuoropuhelussa niin, että idea kirkastuu. Venture capitalist -toiminta on hyvin kehittynyttä. Meillä liikeideat ovat ehkä liian raakileita, kun jo lähdetään perustamaan yritystä.

- Yritysidean kanssa epäonnistuminen pitäisi tehdä helpommaksi alkuvaiheessa – jo ennen kuin yrittäjä on lähtenyt ottamaan raskaita lainoja. Jos epäonnistuu, ei putoa korkealta, Sundman painottaa.

Tämä vaatisi ehkä uudentyyppistä tukipolitiikkaa.

- Nyt ei tosin tiedä edes sitä, mitä nykyisille yritystuille tapahtuu, Pekka Sundman sanoo hallituksen kehysriiheen viitaten.

- Yritystuet eivät ole turhia. Joskaan niiden varaan ei voi rakentaa, voi niillä olla jossakin vaiheessa yrityksen perustamista merkittävä vipuvaikutus ja liikkeellepaneva voima. Jotta parhaiten voitaisiin kohdentaa niukkenevat resurssit, on kuitenkin pakko löytää uusia toimintamalleja paremman vaikuttavuuden aikaansaamiseksi, Sundman muistuttaa.

Virastotaloon Aurajoen rannalle muuttava Varsinais-Suomen ELY-keskus pääsee nyt kokoamaan lukuisat toimintonsa saman katon alle. Tämä auttaa asiakkaitakin hahmottamaan paremmin meidän toimintaamme, ylijohtaja Pekka Sundman toteaa tyytyväisenä.

anneli.perkio@y-lehti.fi