Vuodenvaihteen risteilijätilauksen menettäminen rusikoi STX Finland Oy:n Turun telakan toimintaa rankasti. Telakka, sen henkilöstö ja alihankkijat ponnistelevat tulevaisuuden turvaamiseksi.

Turun ja Rauman telakat omistava korealainen STX-konserni yrittää pelastautua vararikolta. Konsernin laivanrakennuksesta vastaava osa haki kuun alussa vapaaehtoista velkajärjestelyä velkojiltaan.

Asiat eivät ole yksiselitteisiä

Turun telakan johtaja Jari Anttila ei kommentoi korealaisen konsernin tilannetta. Mutta nyt on tehtävä paljon töitä koko telakkateollisuuden pelastamiseksi.

- Muistutan siitä, että nykyisiä risteilijätilauksia ei kannata verrata suoraan Oasis-tyyppisiin aluksiin, jotka ovat kaksi kertaa normaalikokoista risteilijää suurempia. Volyymi on nyt hiukan pienempi, ja mitoitamme kapasiteettia sitä tilausvolyymia myöten, mikä Suomeen saadaan.

Telakka käy sisäistä keskustelua tilanteesta työntekijöiden kanssa, mutta Anttilan mielestä on positiivista, että alihankkijatkin käyttävät energiaa ratkaisujen löytymiseksi.

- Mutta on huomioitava, että keskustelussa on paljon asioita, jotka eivät ole yksiselitteisiä.

Yhteisöllisyys on löytynyt uudelleen

Telakan työsuojeluvaltuutettu Ari Rajamäki edustaa työntekijöitä STX Finland Oy:n hallituksessa. Yhtiön huonovointisuus näkyy työntekijöissä, jotka joutuvat joustamaan säilyttääkseen työpaikat.

Henkilöstöryhmät ovat yhdessä Suomen Yrittäjien asiamies Markku Wuotin ja alihankkijaverkoston kanssa käynnistäneet koko arvoketjun talkoot päällekkäisyyksien purkamiseksi ja toiminnan sujuvuuden turvaamiseksi. Nyt on parannettava yhtiön ja koko suomalaisen laivanrakennusteollisuuden kannattavuutta.

- Se on tahdonilmaisu valtion ja Työ- ja elinkeinoministeriön suuntaan, kun pelissä ovat yritykset ja työpaikat, Rajamäki tiivistää.

Vaikeat ajat eivät ole saaneet joukkoa paniikkiin, ja Rajamäki on iloinen yhteisöllisyyden löytymisestä uudelleen. Hän tunnustaa, että yöunet on joskus menetetty, mutta luovuttaminen ei tule kyseeseen.

- Myös Varsinais-Suomen telakkatyöryhmä on valtioneuvostolle tekemässään ehdotuksessa harvinaisen yksimielinen, työryhmään kuuluva Rajamäki kertoo.

Hänen mielestään Työ- ja elinkeinoministeriössä tuntuu olevan vallalla suunnitelmatalouteen kuuluva pyrkimys lopettaa risteilijärakentaminen Suomesta poliittisin päätöksin. Tätä vuorineuvos Ole Johanssonin vetämän työryhmän virhearviota telakkatyöryhmän jäsenet eivät niele.

Hallituksen kehysriiheenkin huomioitavaksi esitettyjä aiheita ovat muun muassa tuotannon parempi suunnittelu, joka karsisi päällekkäisyyksiä ja vähentäisi hukkatyötä. Lisäksi rahoituksen instrumentit on saatava Suomessa kilpailijoiden tasolle.

Koulutus takaisi pätevien ja motivoituneiden työntekijöiden ketjun. Off shore –teollisuuden laatu- ja työturvallisuusvaatimukset ovat vielä korkeammat.

- Valtio, sen omistamat yritykset eivät huolehdi oman laivastonsa tilauksista kotimaasta! Tässä kohti pitäisi löytyä kansallista itsekkyyttä, Rajamäki esittää.

Rauta taipuu, teräs murtuu, mutta pieni ja ketterä kansa sopeutuu moneen.

- Omaan työhön keskittyminen auttaa vaikeuksien keskellä. Työterveyshuollon työhyvinvointi-ohjelmasta löytyy apuvälineitä jaksamiseen, Rajamäki päättää.

Rakennusaikainen rahoitusmalli kuntoon

- Telakalla ei ole hallitusta, joka sparraisi eteenpäin. Hallintoon ja johtamistapaan on puututtava, mutta se on omistajan asia. Ja omistajalla ei ole selvää strategiaa, eikä se ole sitoutunut, lataa Suomen Telakkateollisuuden alihankkijoiden edustaja Juha Hietarinta.

Suomen Telakkateollisuuden alihankkijat ry:llä on ideoita, joilla pienentää työtuntien ja kustannusten määrää. Esimerkiksi tuotteet tulee tehdä oikeaan aikaan ja kerralla valmiiksi. Nyt perussuunnittelu takkuaa vaikuttaen kaikkeen. Lohkovaiheessa aiheutuu aikatauluviivästyksiä aiheuttaen työn siirtymisen varusteluvaiheeseen.

Hietarinta arvioi myös, että on tehty ehkä liian hyvää, vaikka riittävän hyvä riittäisi.

- Silti alihankkijaverkosto on pysynyt aikataulussa ja ottanut sitä tarvittaessa kiinni.

Hietarinta ja yhdistys arvioivat myös, ettei telakan johto ole riittävän jämäkkää, vaan joustaa liiaksi tilaajien suhteen.

Risteilijämarkkinat kasvavat kuutisen prosenttia vuodessa, ja risteilijöitä rakentaa neljä eurooppalaista telakkaa. Turun telakkaan on investoitava nyt, kun sitä ei aikoinaan tuotetuilla voitoilla tehty:

- Laiva pitää voida rakentaa katoksena alla, sillä parantaisi huomattavasti työn sujuvuutta.

Mutta riskiraha on Suomessa tiukassa torpaten innovaatioiden viennin. Annamme ideoiden ja teknologian luisua käsistämme ulkomaille.

- Nyt on saatava rakennusaikainen rahoitusmalli kuntoon, Hietarinta penää.

Uusia tilauksia on saatavissa

Suomen Yrittäjien asiamies, Varsinais-Suomen Yrittäjien kunniapuheenjohtaja Markku Wuoti on ollut mukana sorvaamassa telakan henkilöstön ja alihankkijoiden kustannussäästöihin tähtäävää sopimusta. Välitysmiehenä toimivalla Wuotilla on kokemusta vaikeuksiin joutuneen telakkateollisuuden järjestelyistä jo Wärtsilä Meriteollisuuden ajoilta.

STX Finland Oy:n Turun telakan uusien risteilijätilausten rahoitusjärjestelyt ovat olleet vaikeita telakan oman pääomavajeen vuoksi. TUI-risteilijöiden osalta löytyi tilauksen vahvistanut järjestely Valtioneuvoston, Finnveran ja STX:n kesken.

Sen yhtenä osana on henkilöstön ja alihankkijoiden neuvottelema säästöohjelma, jolla pyritään kohentamaan kannattavuutta jo risteilijöiden valmistumisen yhteydessä. Tavoitteena on etsiä 15 miljoonan euron säästöt, ja henkilöstö on sitoutunut työrauhaan tervehdyttämisohjelman ajaksi.

- Sopimus sai nimen Helmikuun kihlaus, neuvotteluja johtanut Wuoti kertoo.

Henkilökohtaisesti Wuoti on täysin vakuuttunut, että Turun telakan kannattavuus voidaan korjata, ja uusia risteilijätilauksia on saatavissa.

- Vuonna 2009 meriteollisuuden maailmanmarkkinat romahtivat, eikä siitä olla vielä toivuttu. Edessä on vielä muutama vaikea vuosi, mutta kasvua on tulossa, ja pääosin Euroopassa tehtävät risteilijätilaukset tuovat töitä myös Turun telakalle, jonka korkea laatu ja toimintavarmuus ovat maailman parhaat.

Vaikuttaa välillisesti koko maahan

Alihankkijoille TUI-risteilijät takaavat töitä tietyksi ajaksi. Huoli työpaikoista on saanut henkilöstön mukaan säästötalkoisiin, ja Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Henri Wibomin mukaan se on hyvä ja merkittävä sitoutumisen osoitus.

- Turun telakka on kokoonpanotelakka, ja alihankkijat tekevät 80 prosenttia risteilijöistä. Telakan ja alihankkijoiden kehitysyhteistyön tiivistäminen on hyvä alku, Wibom pohtii.

Työpaikkojen säilyminen vaikuttaa koko talousalueen palveluiden käyttämiseen ja säilymiseen, ja telakan vaikutukset säteilevät välillisesti koko maahan.

- Risteilijätuotannon jatkuminen on varmistettava, ja siihen tarvitaan valtionhallinnon päätöksiä. On torjuttava käsitykset risteilijärakentamisesta auringonlaskun toimialana. Markkinathan kasvavat kuusi prosenttia vuodessa, Wibom tähdentää.

Meriteollisuus on innovaatioiden teollisuudenala jatkossakin ja telakkatyöryhmä, johon Wibom myös kuuluu, kehottaa varautumaan uusien laivatilausten varmistamiseen mitoitettaessa laivanrakennuksen innovaatiotukea sekä alusinvestointien ympäristötuen käyttöä.

- Saihan esimerkiksi Viking Grace –alus ympäristötukea LNG-kaasun käyttämisestä ympäristöystävällisenä polttoaineena. Alusten kehittämisessä yhä vihreämpään suuntaan on potentiaalia, Wibom arvioi.

Suomen Telakkateollisuuden alihankkijoiden edustaja Juha Hietarinnan mielestä telakka on ilman sitoutunutta johtoa ja strategiaa, tuuliajolla.

anna-silja.suutarinen@y-lehti.fi