Suomessa on 74 000 yli 55-vuotiasta yrittäjää. Heistä lähes kolmekymmentä prosenttia arvioi Suomen Yrittäjien viime vuonna tekemässä kyselyssä, että yrityksen toiminta loppuu, kun yrittäjä jää eläkkeelle. Lukumääränä se tarkoittaa noin kahtakymmentätuhatta yritystä.

Viidennes kyselyyn vastanneista yrittäjistä uskoi saavansa jatkajan oman perheen sisältä. Uudessakaupungissa on kahden viime vuoden aikana käynyt näin ainakin kuusi kertaa: Tanja Runola, Kirsi Palo, Mika Markela, Erkka Jäsperlä, Mikko Lorjo ja Topi Mannevaara ovat astuneet vanhempiensa saappaisiin ja ottaneet vastuun perheyrityksestä. Palo ja Mannevaara ovat nyt kulta- ja kelloalan yrittäjiä, Runola hoitaa kukkakauppaa ja hautaustoimistoa, Markela ahkeroi huoltoasemalla, Lorjo tekee rakennusalan lasi- ja kehystöitä ja Jäsperlä on sähköalan yrityksen johdossa.

Yrityksen jatkaminen ei kaikille ollut itsestään selvää. Kirsi Palo kertoo, että hän työskenteli aivan muun alan töissä eikä edes kuvitellut itseään kultasepänliikkeen tiskin taakse.

– Veljestäni piti tulla jatkaja, mutta eräänä päivänä hän sitten kysyi minulta, ottaisinko minä kuitenkin yrityksen hänen sijastaan. En epäröinyt hetkeäkään, enkä ole katunut päätöstäni, vaikka monet tutut sanoivat, että olet hullu, kun jätät hyvän työpaikan.

Uusikaupunkilaiset jatkajat korostavat sitä, että yritys ja sen toiminta pitää tuntea perusteellisesti ennen täyden vastuun ottamista.

– Ei riitä, että hallitsee jonkun osa-alueen, pitää tuntea raha-asiat ja kaikki muu monen vuoden ajalta, Topi Mannevaara sanoo.

Kaikissa kuudessa yrityksessä käytettiin konsulttia sukupolvenvaihdoksen apuna.

– Silti on syytä olla itse tosi tarkkana ja selvittää esimerkiksi veroasiat mahdollisimman hyvin, Mika Markela huomauttaa.

Vanhempien työn seuraaminen pienestä asti ja mukana olo perheyrityksessä ovat antaneet realistisen näkökulman siihen, mitä yrittäjän työ on. Oma vapaus viehättää, mutta sen hintana on iso vastuu ja pitkät työpäivät.

– Kyllähän joskus harmitti, kun itsellä oli haalarit päällä ja kaverit lähtivät viihteelle. Mutta silti tuntuu, että olen tehnyt oikean ratkaisun, Mikko Lorjo kertoo.

Erkka Jäsperlä toivoo, että yrittäjyydestä tuotaisiin enemmän esiin sen hyviä puolia ja mahdollisuuksia.

– Yrittäjyydessä voi ja saa myös onnistua. Julkisuudessa saisi olla enemmän tarinoita menestyneistä yrittäjistä, koska heitä on. Se kannustaisi nuoria yrittäjyyteen.

Nuoret yrittäjät ovat jatkaneet yrityksiään ilman suuria muutoksia. Vain tietotekniikkaa käytetään lähes joka yrityksessä entistä paremmin hyödyksi.

– Meillä uusittiin kassakone. Sen asiakkaatkin ovat huomanneet ja kommentoivat joskus, että onpas teillä nyt hieno kone kun on uusi omistaja, Tanja Runola sanoo. Tosin hänellä, kuten muillakin viidellä vanhemmat ovat edelleen tärkeänä taustatukena.

pirkko.varjo@y-lehti.fi