Vuosilomalaki puhuttaa
Työantajayrittäjät eivät riemastuneet vuosilomalain muutoksesta, jonka mukaan loma-aikana sairastunut voi saada korvaavat lomapäivät ilman karenssia. Muutoksen kustannuksia voi vain arvailla. Esimerkiksi viikon sairausloma loma-aikana aiheuttaa tarkastelutavasta riippuen vähintään kahden viikon ylimääräisen palkkamenon, kun kuluihin lasketaan sijaisen palkka.
Huolestuttavinta on, että erityisesti pienissä yrityksissä yrittäjä hoitaa usein itse sijaisuuksia säästääkseen kuluissa. Kuka pitää huolta, ettei yrittäjä kuormitu liikaa? Vastuu on tietysti yrittäjällä itsellään.
Yrittäjäyhdistyksen puheenjohtajana olen viime aikoina useasti törmännyt tilanteisiin, joissa yrittäjä kokee työllistämisen niin raskaaksi, että haluaisi supistaa toimintansa omin voimin hoidettavaksi. Vastuu muiden palkanmaksusta ja työnantajavelvoitteista on erityisesti työvoimavaltaisilla aloilla raskasta. Ääritapauksissa yrittäjä on pystynyt maksamaan palkan muille, mutta jättänyt itsensä maksulistan ulkopuolelle. Se on kallis hinta yrittämisen ilosta.
Työntekijöistä puhutaan yrityksen tärkeimpänä voimavarana ja kasvuyrittäjyys on tämän päivän mantra. Kynnys yrityksen kasvattamiseen on korkea. Moni pelkää jo ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Peräänkuulutan muutosta ajattelumaailmaan. Olisiko mahdollista kantaa yhteistä vastuuta työstä ja työpaikan säilymisestä? Mielestäni on vanhanaikaista kokea pk-työnantaja armottomana pomona, joka tavoittelee vain omaa etuaan.
Viime vuosina Suomessa työpaikkoja ovat lisänneet vain pk-yritykset, kun suuryritykset ovat siirtäneet työtä halvempien työvoimakustannusten maihin. Kotimaahan tulisi luoda sellaiset toimintaedellytykset, että työpaikkoja halutaan luoda sen sijaan, että niitä vähennetään.
Marja Vaiste
Varsinais-Suomen Yrittäjät, varapuheenjohtaja