Suomen Logistiikkafoorumi myönsi Vuoden Logistikko 2013 -palkinnon Turun kauppakorkeakoulun logistiikan professori Lauri Ojalalle. Hän tutkii logistiikkamarkkinoita, kehittyvien maiden ulkomaankaupan logistista toimivuutta ja toimii lukuisissa asiantuntijatehtävissä eri puolilla maailmaa.

Suomalaisia pk-yrityksiä Vuoden Logistikko muistuttaa monista kuljetuksiin tulossa olevista muutoksista. Niiden yhteisiä nimittäjiä ovat ympäristö ja kohoavat kustannukset.

YK:n alaisen Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n ja EU:n kautta tulevat rikkidirektiivi, alusten typpiyhdistepäästöjen pienentäminen, painovesilastien tiukempi säätely, irtolastia kuljettavien alusten lastitilojen pesuvesien tarkempi käsittely suomalaisissa satamissa sekä alusten energiatehokkuuden tiukempi säätely.

Rikkidirektiivi tarkoittaa, että vuoden 2015 alusta lähtien tietyillä merialueilla, muun muassa Itämerellä, liikennöivien alusten polttoaine saa sisältää enintään 0,1 prosenttia rikkiä.

- Käytännössä se tarkoittaa siirtymistä lähes dieseltasoiseen polttoaineeseen, joka on ainakin puolet kalliimpaa, Ojala sanoo.

Varustamoilla on kolme vaihtoehtoa: tehdä muutostöitä alukseen, uusia aluskanta tai jatkaa vanhan polttoaineen käyttämistä asentamalla rikkipesurit aluksiin. Merenkulun kustannustasoon tulee hetkellinen iso piikki, joka väistämättä vaikuttaa rahtitasoihin. Eli vientiä ja tuontia harjoittavien yritysten kuljetuskustannukset nousevat.

- Työ- ja elinkeinoministeriön raportin mukaan rikkidirektiivin lisäkustannukset kansantalouteen ovat 600 miljoonaa euroa, Ojala kertoo.

Ketterä sopeutuja pärjää

Ja kuinka direktiivin toteuttamista valvotaan? Ojala ennakoi valvovan viranomaisen vaihtelevan maittain, eikä valvonta tule olemaan aukoton. Direktiivin perusteena on alusten pakokaasupäästöjen vaikutus terveyteen kaupunkialueilla, ja sen arvioidaan ehkäisevän noin 50 000 ennenaikaista kuolemaa. Ongelma on, että haittojen toteutumista on erittäin vaikea todistaa, eikä siitä ole selkeää näyttöä. Vaikka direktiivistä aiheutuvat taloudelliset haitat ovat merkittävät, sen merkitystä kansanterveydelle ei tule väheksyä.

- Kaikki muutokset ovat toteutumassa muutaman vuoden sisällä, ja niiden yhteisvaikutukset pk-yrityksiin ovat karkeita arvioita. Joka tapauksessa merirahtien nousupaineet ovat 30 – 40 prosenttia.

Myös kumipyöräkuljetukset ovat muutosten edessä. Suomessa on käytössä Euro-luokitus – mitä suurempi numero, sen tiukemmat päästövaatimukset kalustolla. Uusimmat rekat ovat Euro 5 –luokkaa, eikä Euro 3:n alle luokiteltuja voi käyttää EU:n sisällä kansainvälisissä kuljetuksissa. Liikennöitsijöillä on jatkuvat kalustonuusimispaineet.

Yrityksissä kannattaa miettiä, mitä esimerkiksi hankkii ja valmistaa itse, millaisissa erissä, ja miten hallinnoida koko toimitusketjua. Apua ja ilmaista tietoa tarjoaa Liikenne- ja viestintäministeriön sivuilta löytyvä palvelu, jonka tiedot on koottu kansallisessa logistiikkakyselyssä. Ojala kertoo kyseessä olevan suurimman valmistavan, kaupan ja logistiikka-alan yrityksiltä Suomessa kerätyn aineiston. Logistiikkaselvitys 2012 on neutraali tietolähde niin yrittäjille, päättäjille kuin toimialajohtajille.

Ojala muistuttaa, että EU on avannut kotimaisten yritysten kaupankäyntiä yli rajojen luoden uusia mahdollisuuksia kasvuun ja tuottavaan liiketoimintaan. Tähän professori kannustaa myös telakan alihankkijayrityksiä, joiden tulisi ymmärtää markkinoiden olevan muualla kuin Suomessa.

- Hyödyntäkää kysyntää siellä, missä sitä on. Jos pystytte toimittamaan Turkuun, onnistuu se Ranskaankin. Mitä paremmin sopeutuu markkinatilanteeseen, sen varmemmin yritys toimii jatkossa.

Logistiikan professori Lauri Ojala kannustaa hakemaan kansallisessa logistiikkakyselyssä kerättyä ilmaista tietoa ja käyttämään sitä hyväksi.

–a-ss