Joskus se myös tekee arjesta hauskempaa vaikka pelisovelluksella. Kuluttaja valitsee sen vaihtoehdon, joka ratkaisee hänen ongelmansa. Se voi tarkoittaa yrityksen liikekannallepanoa tai rahoitusratkaisun tarjoamista.

Uusi palvelukonsepti lääkejakeluun

Kun yhdistetään käyttäjälähtöinen suunnittelu nykyajan tietotekniikkaan, saadaan uusi lääkeannostelupalvelu parantamaan lääkehoidon potilasturvallisuutta kotihoidossa. Tämän lisäksi Salossa toimivan Evondos Oy:n innovaatio tukee pitkäaikaissairaiden itsenäistä kotona selviytymistä ja tuo kustannussäästöjä kunnille sekä kotihoidon palveluntarjoajille.

Vuodesta 2008 toimineen yrityksen myynti pääsee alkamaan tänä vuonna. Tähän saakka se on toiminut yksityisten sijoittajien ja Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesin tuella ollen sen suurin nauttija maakunnassa.

Pitkäaikaisen lääkehoidon palvelukonseptin kipinä lähti teknologiajohtaja Mika Apellin havainnoista seuratessaan kotisairaanhoidon toimintaa isoäitinsä luona.

- Tuotteistamiskoulutusta yliopistolla seurasi yrityksen perustaminen ja prototyypin tekeminen töiden ja opiskelun ohella, Apell kertoo.

Palvelukonsepti sisältää kolme osaa, joista ensimmäisessä asiakkaan lääkkeet toimitetaan apteekin kautta annospusseihin pakattuna. Annospussirulla asetetaan lääkeautomaattiin. Toiseksi automaatti kertoo puheella ja tekstillä kun on aika ottaa lääke. Oikean lääkeannoksen saa yhtä nappia painamalla. Kolmanneksi hoitajat ja omaiset voivat etähoitojärjestelmän avulla olla yhteydessä potilaaseen ja seurata lääkehoidon toteutumista.

Kokoonpanolinja Salossa

Jos lääkettä ei oteta, järjestelmä ilmoittaa sovitusti hoitajille ja omaisille. Laite säilöö ottamattoman lääkkeen lukittuun tilaan. Laite toimii myös murtosuojattuna lääkekaappina.

- Palvelu mahdollistaa turvallisemman lääkejakelun kuin mihin esimerkiksi mikään sairaala missään pystyy, toimitusjohtaja Jyrki Niinistö tiivistää.

Kliiniset tutkimukset ovat meneillään. Laitteeseen ja palveluun on sijoitettu lähes kahdeksan miljoonaa euroa ja yli 70 insinöörityövuotta. Tuotteen tekemiseen osallistuu useita kotimaisia alihankkijoita ja ulkomaisia komponenttitoimittajia.

Loppukokoonpano tehdään itse laadun takaamiseksi. Toimisto ja valmistumassa olevat tuotantotilat sijaitsevat Astrum-keskuksessa. Evondos työllistää nyt 30 henkilöä, joista 10 omia työntekijöitä ja loput insinööritoimistoista.

Kotimarkkinat ovat Suomessa ja Ruotsissa, ja Norjaan suunnitellaan tytäryhtiötä jo nyt.

- Tavoitteenamme on markkinajohtajuus Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Japanissa, Niinistö kertoo.

Idea ei ole ainutlaatuinen, mutta muut eivät ole onnistuneet viemään aihiota näin vakavasti ja laajasti eteenpäin. Markkinoiden tutkimiseksi on työskennelty valtavasti ja huolehdittu patentoinnista ja mallisuojauksesta. Tehdas tulee Niinistön ja Apellin arvion mukaan olemaan merkittävä työllistäjä Salossa vuosikymmenen loppuun mennessä.

Eipä unohdeta Apellin isoäitiä. Apell ja Niinistö painottavat kyseessä olevan ratkaisun, joka oikeasti auttaa pitkäaikaisen lääkehoidon potilaita, hoitajia ja omaisia.

- Nyt on kuntien ja päättäjien rohkeuden vuoro. Tehän olette tivanneet innovatiivisia ratkaisuja sote-kentälle. Tässä on sellainen, Niinistö toteaa.

Palvelut jalkautetaan satamiin ja aluksiin

Turun Korjaustelakka Oy:n elinkaaripalveluliiketoiminta tukee Pohjois-Euroopan merenkulkua tuottamalla paikallisia palveluita pitämään aluskantaa kilpailukykyisenä ylläpito-, muutos- ja korjaustöin. Se on pohjoisen Itämeren suurin kuivatelakka.

Yrityksen on vuodesta 2007 lähtien omistanut virolainen yli satavuotias perheyritys BLRT Grupp. Korjaustelakan toimitusjohtajana aloitti maaliskuussa Vesa Marttinen, joka tuntee arktisen merenkulun elementit, ja jolla on kokemusta monikulttuurisesta toiminnasta.

Telakalle tullaan määräaikaistarkastuksiin, jolloin alus telakoidaan kunnostustöitä varten. Esimerkiksi Ruotsiin risteilevät ja muut lähimerenkulun alukset huolletaan Naantalissa sijaitsevalla Turun Korjaustelakalla.

Vallitsevan taloustilanteen johdosta rahtitasot ovat kehnot ja asiakkailla hiljaisemmat ajat. Suomalaisen meriklusterin on muutenkin pohdittava tulevaisuuden liiketoimintaa. Pääomavaltaisella alalla rahoitus ja kassavirta määräävät kaiken, ja moni minimoi teetettävien töiden määrää. Toimitusjohtaja Marttisen mielestä nyt on mietittävä erilaisten rahoitusmallien kehittämistä.

- Ne ovat tarpeellisia varsinkin pienille varustamoille.

Itämeren pohjois-etelä-reittiä sahaa noin 15 prosenttia maailman meriliikenteestä. Marttinen kuvailee sitä elämänlangaksi Suomelle, Virolle ja läntiselle Venäjälle. Liikennöinti kasvaa, mutta kalusto joutuu tiukemman säätelyn alaiseksi, ja aluskantaa tullaan muokkaamaan.

- Hinnalla ei näiltä kulmilta voi kilpailla, joten nyt on rakennettava muita kilpailuetuja.

Tekijä menee työn luo

Kehityssuunta kulkee kohti satamissa ja liikenteessä olevissa laivoissa tehtäviä huolto- ja korjaustoimenpiteitä. Mobilisoituminen nykyisen työympäristön ulkopuolelle vaatii tietyntyyppisiä työntekijöitä, sillä kuormitusvaihtelut olisivat suuret. Käsin tehtävälle työlle tarvitaan ammattiylpeyttä tuntevia ja hyvän asenteen omaavia työntekijöitä.

Nykyisin telakalla on suhteellisen tasaista huhtikuusta loka-, marraskuulle. Marttisen mukaan mobiilityö olisi lyhytjänteisempää asiakkaiden toimintoihin integroiduttaessa.

- Tähän malliin on ollut tarvetta jo aikaisemmin, mutta nyt alusten huoltovälejä ollaan pidentämässä, ja tarve palvelulle kasvaa. Nyt katsotaan, kenellä on kyky vastata siihen.

Turun Korjaustelakka on tuoreen toimitusjohtajan mukaan aito Itämeren toimija, jonka valtteja ovat toimitusvarmuus ja palvelusuoritteen sisältö. Huolto- ja korjaustyöt sisältävät paljon muuttuvia tekijöitä, kuvio on hallittava kokonaisvastuullisesti, ja palveluita räätälöitävä asiakkaan tarpeiden mukaan.

- Meillä konserni mahdollistaa kyvyn vastata kysyntäpiikkeihin, sillä porukkaa voidaan siirtää eri toimipisteistä sinne, missä tarve ilmenee.

BLRT Gruppilla on toimipisteet Klaipedassa Liettuassa, Tallinnassa sekä Naantalissa. Turun Korjaustelakka Oy:n liikevaihto on noin 20 miljoonaa euroa.

Hyvä peli koukuttaa

Kiva pikkuapina Benji hyppelee päivittäin yli miljoonan pelaajan hyppysissä etsien banaaneja perheelleen viidakon vaaroja vältellen. Varsinkin Euroopassa suosittu Benji Bananas on turkulaisen Tribeflame Oy:n 10. peli, jota myydään kosketusnäytöllisiin laitteisiin sovelluskaupoissa.

Toimitusjohtaja Torulf Jernström kertoo, että applikaatioiden myynnistä yli 80 prosenttia on pelejä. Ihmiset haluavat ajanvietettä pienenkin tauon ajaksi, ja suurimmalla osalla meistä jo on esimerkiksi kosketusnäytöllinen puhelin.

Hyvä peli tekee sen, minkä hyvä TV-sarja: koukuttaa. Haluat pelata enemmän, päästä pidemmälle. Ja banaaneja ropisee kuin rahaa sovellusmyyjien kassaan, joiden kohdalla kyse on miljardibisneksestä.

Vuonna 2009 Jernströmin ja Marcus Alasen perustama Tribeflame työllistää viisi henkilöä, ja ostaa alihankintana esimerkiksi musiikkia ja äänitehosteita. Sovelluskauppiaat, lähinnä Google ja Apple, tekevät standardisopimukset kaikkien toimijoiden kanssa, ja ainoa keino saada ekstrahyötyä on se, jos ne nostavat pelintekijää jotenkin muuten esille.

- Rahaa kotiutuu sen mukaan, miten sovellusta ladataan, Jernström kertoo.

Suomella etumatkaa

Aluksi liiketoimintaa rahoitettiin omin panoksin, Tekes-tuella sekä sijoitusyhtiöiden rahalla. Sovelluskauppa on erittäin kilpailtua, mutta suositun pelin ympärille voi rakentaa oheisliiketoimintaa kuten tuotemyyntiä. Markkinointipartneri, kuten Tribeflamella oululainen pelifirma, voi valjastaa oman pelinsä mainostamaan kumppaniyrityksen peliä saaden palkkioksi osan tuotosta.

Jernström kertoo Angry Birds –pelin tehneen suomalaisia pelikehittäjiä tutummaksi maailmalla.

- Meillä on etumatkaa muuhun maailmaan hyvän koulutusjärjestelmän ja mobiilipalveluveturi Nokian ansiosta, itsekin Nokia-taustan omaava yrittäjä toteaa.

Yksi peliprojekti vie ideasta lanseeraukseen noin vuoden. Testiversio halutaan nopeasti ulos ripeän asiakaspalautteen saamiseksi. Esimerkiksi suora sähköpostipalaute ja sovelluskauppojen arvostelut antavat arvokasta tietoa pelin kehittämiseksi.

- Nyt analysoimme kilpailijoita ja seuraamme pelien syklejä. Toimialan start up –genre on jättäytymässä pois vanhojen liiketoimintasuunnitelmien tekemisestä, ja seuraa ajantasaisempaa pelimaailman kehitystä, jossa pelistä riippuen kiillotetaan vanhaa tai keksitään uusia.

Tribeflame, heimoliekki, on halunnut kehittää lautapelien pohjalta kosketusnäytön kautta pelattavia pelejä, ja näkee heimon, pelaajien, edelleen kokoontuvan laajapohjaisesti, nykyajan nuotion, pelin, ympärille.

Kasvuyritys näkee päätoimiston sijaitsevan Turussa, mutta suunnittelee toimipisteitä suurten markkinoiden ja asiakkaiden läheisyyteen, jolloin myös osaajien rekrytointi on helpompaa.

Mika Apell ryhtyi kehittämään ratkaisua turvalliseen lääkejakeluun seurattuaan kotisairaanhoidon toimintaa omaisen luona. Nyt Apellin ja Jyrki Niinistön keskellä on lääkeautomaatti, joka kertoo puheella ja tekstillä kun on aika ottaa lääke yhtä nappia painamalla.

Mika Apell, Lauri Auer, Pekka Kytösaho ja Jyrki Niinistö tutkivat lääkeautomaatin kokoonpanolinjaa tehdastiloissa Astrum-keskuksessa.

Itämeren pohjois-etelä-reittiä sahaa noin 15 prosenttia maailman meriliikenteestä. Vesa Marttinen kuvailee sitä elämänlangaksi Suomelle, Virolle ja läntiselle Venäjälle.

Benji-apina hyppelee Tribeflame Oy:n toimitusjohtaja Torulf Jernströmin käsissä, joka kertoo yrityksen analysoivan kilpailijoitaan ja seuraavan tarkasti pelien syklejä.

anna-silja.suutarinen@y-lehti.fi