Suomessa myytiin viime vuonna 32 miljoonaa tiiltä. Noin kymmenen prosenttia niistä valmistettiin Loimijoen mutkassa, Vanhan Alastarontien varrella Raikkonen Oy:n tiilitehtaalla.

Toimitusjohtaja Jaakko Raikkosen isä Viljo Raikkonen ja setä Kalle Raikkonen perustivat 1932 sirkkelisahausyrityksen maatalouden sivuelinkeinoksi. Kun maatilojen peltoja alettiin vähitellen salaojittaa, miehet ryhtyivät valmistamaan salaojaputkia. Sahauksesta ja salaojaputkista päädyttiin tiilien valmistukseen, johon yritys on keskittynyt vuodesta 1991.

Tiilitehdas työllistää yhteensä 14 ihmistä. Mukana on jo kolmannen polven teollisuusyrittäjä; Jaakko Raikkosen poika Teemu Raikkonen vastaa tehtaan myynnistä ja markkinoinnista.

60 prosenttia Raikkosen tuotannosta syntyy omilta mailta otetusta savesta. Alkuaikoina savi kaivettiin tehtaan ympäristöstä, tällä hetkellä sitä kaivetaan joen toiselta puolelta.

– Savea saadaan, kun ensin kuoritaan noin kolmenkymmenen sentin ruokamultakerros pois. Sen jälkeen on puolentoista metrin niin sanottu kuivakuorikerros, joka on tiilien valmistukseen kelpaavaa savea, Jaakko Raikkonen kertoo.

Saveen lisätään hiekkaa ja tiilimursketta. Rautaoksidipitoinen loimaalaissavi muuttuu poltossa punaiseksi. Tehdas tuottaa myös valkoisia tiiliä, joiden raaka-aine tuodaan Englannista.

Raikkosen tiiliä voi löytää joka puolelta Suomea, muun muassa Turun Yliopistollisen Keskussairaalan laajennusosa on muurattu niistä. Ns. muuraustiilet ovatkin tehtaan myydyin artikkeli.

Tiili on ympäristöystävällinen materiaali

Tiilitehdas käy yötä päivää vuorokauden ympäri. Tällä hetkellä tiilimarkkinoilla tosin on ylitarjontaa.

– Tiili on menettänyt suosiotaan rakentamisessa. Valtiovalta suosii puurakentamista ja perustelee sitä ympäristöseikoilla. En ymmärrä, miten maalattu puu olisi vähemmän haitallinen ympäristölle, kuin täysin luonnonaineista valmistettu tiili. Purettu tiilirakennus voidaan murskata ja käyttää huoletta vaikka maantäyttöaineena, Jaakko Raikkonen sanoo.

42 vuotta yrittäjänä työskennellyt tiilitehtailija näkee työn elämäntapana. Ympärivuorokautinen valmius hoitaa tehtaan asioita ei rasita. Jos jostain pitää valittaa, se on yrittäjien kasvanut byrokratia, joka Raikkosen alalla näkyy erityisesti ympäristölupien kohdalla.

– Ympäristölupa saven ottoon pitää uusia viiden vuoden välein, vaikka laki antaisi mahdollisuuden tehdä kymmenen vuotta samalla luvalla. Uusiminen on aina pitkä prosessi ja viiden vuoden sääntö johtaa käytännössä siihen, että samaan savenottopaikkaan on haettava jopa kolme kertaa ympäristölupa. Joskus tuntuu, että yrittäjiä pidetään ympäristön saastuttajina, vaikka kukaan yrittäjä ei halua jättää tuleville sukupolville sellaista perintöä.

Suomen Tiiliteollisuusliiton puheenjohtajana toimiva Raikkonen kantaa huolta myös katoavista pienyrityksistä.

– Kaikki keskittyy niin suuriin yksiköihin, että onko meillä enää tulevaisuudessa tilaa pienille yrityksille?

Raikkonen Oy sai viime vuonna Loimaan Vuoden Yrittäjä –palkinnon.

Saviseutu on nimensä veroinen; tiilitehtaan raaka-aine saadaan omasta pellosta, Jaakko (vas.) ja Teemu Raikkonen kertovat.

pirkko.varjo@y-lehti.fi