Hankintalaki antaa selkeät ohjeet siitä, miten ja mitä julkisten toimijoiden on kilpailutettava. Lain nojalla yksityisillä, pienilläkin yrityksillä pitäisi olla kaikki mahdollisuudet tarjota tuotteitaan ja palvelujaan aina, kun edellytykset täyttyvät.

Käytännössä lakia ei noudateta ja sen valvonta on hankalaa. Kun kaupunki muuttaa ennen omana toimintanaan hoitamiaan yksiköitä osakeyhtiöiksi, se voi toimia sekä palvelun tilaajana että tuottajana. Yksityiset yritykset voivat vain ihmetellä, miten kaupungin omistama osakeyhtiö pystyy tekemään jopa markkinahinnat alittavia tarjouksia. Selitysten ja perustelujen hakeminen on vaikeaa tai mahdotonta, sillä osakeyhtiö voi salata suuren osan asiakirjoistaan.

– Tilanne on kohtuuton. Yrittäjät kertovat lähes päivittäin tapauksia, joissa kokevat tulleensa väärin kohdelluiksi kilpailutuksissa. Joissain tapauksissa on rikottu niin montaa lakia ja asetusta, ettei niistä saa edes otetta mistään, Varsinais-Suomen Yrittäjien hankinta-asiamies Jorma Saariketo sanoo.

Saarikedon mukaan yrittäjät ovat arkoja viemään epäreiluja kilpailutuksia oikeuteen tai edes valittamaan niistä.

– He pelkäävät, että valittajalta kunta ei enää koskaan tilaa mitään.

Hankintalain toinen pykälä sanoo, että hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet ja kohdeltava kilpailun osapuolia tasapuolisesti.

– Tasapuolisen kilpailun järjestäminen olisi tavattoman helppoa: ei kilpailuteta liian isoja kokonaisuuksia, vaan jaetaan hankinnat lain tarkoittamalla tavalla järkeviin osiin. Tämä toisi työtä paikallisille yrityksille ja olisi turvallinen vaihtoehto myös tilaajalle. Yhden ison tuottajan varaan jääminen merkitsee markkinoiden epätervettä keskittymistä ja pahimmassa tapauksessa sitä, että pienyritykset joutuvat lopettamaan toimintansa. Kilpailun vähetessä jäljelle jäävät, harvat suuret toimijat määräävät tahdin ja tilaaja on pulassa, Saariketo huomauttaa.

Lakimuutos tuo Kilpailuvirastolle lisää valtuuksia

Eduskunta käsittelee parhaillaan kilpailulain muutosesitystä, joka toisi Kilpailu- ja kuluttajavirastolle mahdollisuuden puuttua julkisen sektorin aiheuttamiin kilpailuhäiriöihin.

– Jos kunta, kuntayhtymä, valtio tai niiden määräysvaltaan kuuluva yksikkö vääristäisi kilpailua tai estäisi sen, me voisimme ensisijaisesti neuvotteluteitse pyrkiä ratkaisemaan tilanteen. Jos neuvottelut eivät johtaisi tulokseen, voisimme kieltää toiminnan tai asettaa sen jatkamisen edellytykseksi velvoitteita, jotka varmistavat reilun kilpailun, Kilpailu- ja kuluttajaviraston pääjohtaja Juhani Jokinen kertoo.

Eduskuntakäsittelyssä oleva lakimuutos ei koske hankintatoimintaa, vaan ainoastaan tavaroiden ja palvelujen myyntiä.

– Kilpailulaki voi kuitenkin tulla sovellettavaksi tilanteessa, jossa kunnan tai valtion taloudellista toimintaa harjoittava yksikkö osallistuu tarjoajana tarjouskilpailuun siten, että se nauttii julkisesta omistuksesta aiheutuvaa, kilpailua vääristävää kilpailuetua. Lain voimaantulon jälkeen voimme myös ratkaista Suomessa sellaisia ongelmia, jotka nyt viedään EU:n, Jokinen sanoo.



Tärkeä askel oikeaan suuntaan

Suomen Yrittäjien mukaan peruslähtökohtana on oltava, että julkinen sektori luo edellytyksiä yritystoiminnalle ja huolehtii markkinoiden toimivuudesta. Tähän sisältyy se, että julkisen sektorin on pidättäydyttävä harjoittamasta yritysten kanssa kilpailevaa toimintaa.

– Julkisen sektorin harjoittaman yritystoiminnan kilpailuhäiriöt ovat olleet Suomessa vakavia. Vaikka ehdotettu kontrollijärjestelmä ei kokonaan kiellä julkisen sektorin toimintaa markkinoilla, se on tärkeä askel oikeaan suuntaan, johtaja Antti Neimala Suomen Yrittäjistä sanoo.

Hoitopaikkoja on mutta hoitoa ei tarjota

Turun Tuomiokirkon lähelle, ns. Maaherran makasiinin sisäpihalle, avattiin kaksi vuotta sitten kuusipaikkainen Syömishäiriötalo Futuuri Oy. Perheyrityksenä toimivan hoitopaikan jatko on nyt vaakalaudalla, sillä lupauksista huolimatta asiakkaita ei ole ohjattu talon suojiin.

– Tein ennen yrityksen perustamista huolelliset selvitykset tällaisen hoitopaikan tarpeesta. Sain sekä Turusta että ympäristökunnista kannustavaa palautetta. Toiminta-aikana meillä on vieraillut suuri joukko terveydenhuollon työntekijöitä ja päättäjiä ja kaikki ovat olleet sitä mieltä, että idea on hyvä ja tulee tarpeeseen. Turun sosiaali- ja terveyslautakunta on myös tehnyt päätöksen siitä, että Turku ostaa Futuurin palveluja. Kaikesta tästä huolimatta sairaanhoitopiiri ei ohjaa potilaita meille, toimitusjohtaja Sirkku Mikkola kertoo.

Syömishäiriötalossa käy keskimäärin yksi asiakas päivässä. Vielä toistaiseksi yritys on pystynyt pitämään ainoan palkatun työntekijänsä, dieettikokin, töissä.

– Tietojeni mukaan sairaanhoitopiirin omassa syömishäiriöisten päiväyksikössä hoitopäivä maksaa 720 euroa. Meillä hinta on 395 euroa. Vaikka joka puolella puhutaan säästöistä, kaupunki maksaa kiltisti kalliimman hoidon. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä syömishäiriöpotilaiden jatkohoitopaikoista päättävät psykiatrit. Olen useita kertoja ottanut heihin yhteyttä ja tiedustellut, miksi he eivät noudata lautakunnan päätöstä, mutta en ole saanut yhtään vastausta. Esimerkiksi Helsingissä ja Oulussa kunnallinen ja yksityinen palvelu toimivat hyvin yhdessä, Mikkola kertoo.

Futuuri palvelee kaikenikäisiä, erilaisista syömishäiriöistä kärsiviä potilaita. Keskuksen päivähintaan kuuluvat myös ravintovalmentajan, ravitsemusterapeutin, lääkärin, psykologin ja psykoterapeutin konsultaatiot.

Kilpailuetua verovaroilla

Turkulaista Melers Pesulapalvelut Oy:n yrittäjää Minna Elersiä haastateltiin yrittäjälehteen 2000-luvun alussa. Jo silloin hän mainitsi huolensa kuntien ja yksityisten yritysten välisestä epäreilusta kilpailuasetelmasta.

Kymmenessä vuodessa tilanne on vain pahentunut, Elers sanoo. Kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen ja esimerkiksi sairaaloiden siirtyminen vuokratekstiilien käyttöön ajaa pienet yritykset mahdottoman eteen.

– Turussa meillä on yksi suuri toimija. Turun Tekstiilihuolto on hankkinut koneensa verovaroilla, joten se on aivan eri asemassa kuin yksityiset, joiden on maksettava koneensa itse. Lisäksi pesula-alan tarjouspyynnöt tehdään niin valtavista kokonaisuuksista, ettei niihin pysty vastaamaan muu kuin pitkälle automatisoitu, iso yritys.

Elers ihmettelee myös miksi kaupunki ei kilpailuta kaikkia hankintojaan, vaan vetoaa joissain tapauksissa ns. in-house-asemaan, eli oikeuteen ostaa palveluja suoraan omilta osakeyhtiöiltään.

– Tällöinhän kaupunki voi ostaa itseltään, mutta se ei samanaikaisesti saa kilpailla toisten kanssa. Ei voi olla sekä-että.

Ratkaisu kilpailuasetelman epäreiluuteen olisi paitsi hankintalain noudattaminen, hankintojen pilkkominen pienempiin osiin.

– Juuri nyt on käynnissä esimerkiksi tarjouskilpailu, jossa vuokratekstiilejä pitäisi olla satoja, jopa lähes parituhatta, samaa lajia ja jokaista kokoa joka viikko. Lajeja on kymmenittäin joten määrät ovat lopulta aivan hirveitä. Miksi näitä ei voitaisi kilpailuttaa osissa, olisihan se tilaajallekin parempi vaihtoehto? Yhden tuottajan varassa oleminen kun tarkoittaa myös sitä, että se yksi määrää hinnat.

Minna Elers ja Varsinais-Suomen Yrittäjien hankinta-asiamies Jorma Saariketo kävivät toukokuussa kertomassa maakunnan kilpailumenettelyistä kansanedustajille. Kuulolla olivat keskustan Esko Kiviranta, perussuomalaisten Lauri Heikkilä sekä kokoomuksen Ilkka Kanerva ja Pertti Hemmilä.

Yhteinen ruokailu on tärkeä osa syömishäiriöiden hoidossa. Sirkku Mikkolan ruokapöydässä on vain turhan paljon tyhjiä tuoleja.

pirkko.varjo@y-lehti.fi