Työntekijä saa suunnitella ja toteuttaa työnsä joustavasti, ja työnantaja hyötyy terävöityneestä ja kustannustehokkaasta työpanoksesta. Etätyön mahdollisuuksia ei kuitenkaan hyödynnetä riittävästi. Työn uudessa organisointimallissa on muistettava huolehtia hyvästä tiedonkulusta puolin ja toisin.

Verso yhdistää oman rauhan sosiaalisuuteen

Toimistokeskus Verso aloitti Raision Purocenterissä vuodenvaihteessa. Se vuokraa työpisteitä muun muassa etätyöntekijöille: yksinyrittäjille ja muutaman hengen porukoille. Avoimessa toimistossa on hyvä kulunvalvonta ja vartiointi, ja töihin pääsee milloin tahansa omalla sähköavaimella.

Versossa työskentelee muun muassa kirjanpitäjiä, graafikoita ja IT-alan suunnittelijoita. Tiloja vuokraavan OmaOvi Oy:n toimitusjohtaja Ari Willman kertoo monen työskennelleen ensin kotona, mutta hakeutuneen toimistokeskukseen voidakseen paremmin erottaa työn ja kodin.

Myös muutama myyntiedustaja on löytänyt Toimistokeskus Versosta tukikohdan. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulta tulevan edustajan vastuualue on Turun talousalueella, ja kiinteä työpiste on osoittautunut tarpeelliseksi.

Etätyöskentely on tuttua Willmanille. Työn, kodin ja vapaa-ajan rajat hämärtyvät:

- Silloin tulee helposti työskennelleeksi 14 tuntia päivässä puolella teholla. Selkeä, erillinen työpiste puolustaa paikkaansa työskentelyolosuhteiden takia. Mutta samalla toimistokeskus on yrittäjähenkisten ihmisten mukava yhteisö, jossa tapaa kaltaisiaan, Willman kertoo.

Oman työpisteen ja rauhan lisäksi saa haluamansa annoksen sosiaalisuutta kahvi- ja ruokatauoilla. Eri alojen ammattilaiset toimivat myös toistensa neuvo- ja vinkkipankkina.

Työpiste vuokrataan yleensä kuukaudeksi, ja hintaan sisältyy muun muassa kalusteet, internetin rajaton käyttö, useamman sanomalehden lukuoikeus, yhteiset sosiaaliset tilat suihkua myöten ja tarvittaessa lisäkalusteita ja –palveluita. Vapaata työpistettä voi tiedustella myös yhdeksi päiväksi.

- Uskon porukan muotoutuvan parissa vuodessa, ja heille tarjoutuvan mahdollisuuksia yhteisiin projekteihin.

Työ rajautuu paremmin

Järjestelmäasiantuntija Samuli Pirkkaman Gap Solution on tarjonnut tietojärjestelmäkonsultointia vuodesta 2007 kotimaisille suuryrityksille. Se tekee lähinnä rahoitusalan konsultointia alihankintana, ja sillä on omaa suoraa palvelutuotantoa.

Pirkkama työskenteli kuutisen vuotta kotona. Työhuone siellä vaihtui työpisteeseen Versossa kolmisen kuukautta sitten. Pirkkama oli kypsä vaihdokseen Virpi Tommisen otettua Versosta yhteyttä.

- Kotona työrauhaa oli siihen saakka kun kolme lasta tulivat koulusta kotiin. Kyllästyin myös kahteen naukuvaan kissaan, Pirkkama tunnustaa.

Nyt työ rajautuu paremmin, ja Pirkkama kertoo olevansa paremmin läsnä perheelle. Kotona työskennellessä ruokailut jäivät usein retuperälle, mutta nyt Pirkkama tulee huolehtineeksi niistä paremmin.

- Lapset tykkäsivät siitä, että olin kotona. Joskus työskentelen aamun kotona ja tulen tänne jatkamaan. IT-alan ammattilaisena arvostan hyvin toimivaa tekniikkaa ja internetyhteyttä. Joskus teen töitä asiakkaan luona.

IT-alalla tehdään paljon etätöitä. Työpaikalla tulee jutusteltua, ja aikaa kuluu muuhun puuhailuun. Pirkkama on sitä mieltä, että työnantaja voittaa etätyökuviossa. Toisaalta vapaus ja vastuu lisäävät työntekijän jaksamista. Nykytekniikka mahdollistaa työskentelemisen miltei missä tahansa.

Pirkkama huomauttaa, että arkaluonteisten asioiden parissa työskentely on luottamus- ja tietosuojakysymys. Hänen asiakkaansa ovat tyytyväisiä työnteon siirryttyä kotoa toimistokeskukseen. Julkisessa paikassa tehty työ on myös sosiaalisesti kontrolloitua.

- Saatan jatkossa työllistää muita yrittäjiä ostamalla heiltä palveluita alihankintana. Täällä on mahdollisuus verkostoitua muihinkin hommiin. Konsepti on mielenkiintoinen.

Etätyö yhdistää tekijän ja työnantajan hyödyt

Etätyötä ei ole osattu hyödyntää riittävästi työntekijöiden työssä jaksamisen edistämiseksi. Asennoituminen on varovaista. Etätyö edellyttää uusia työn organisoinnin tapoja. Seikat käyvät selville Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemasta raportista Työelämän laadulla parempaa jaksamista – kuinka etätyö voi auttaa? Sen ovat tehneet professori Sirkka Heinonen ja tutkija Riikka Saarimaa Turun kauppakorkeakoulusta, Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.

Etätyön käytännönläheisiä hyötyjä ovat parempi henkinen ja fyysinen jaksaminen töissä, työmotivaation ylläpitäminen, työelämän laatu, perheen ja työelämän parempi yhteensovittaminen sekä mahdollisuus joustaa paremmin työajoissa. Myös työmatkaan kuluvan ajan voi hyödyntää paremmin.

Etätyö mahdollistaa perhe-elämän ja työn yhteensovittamisen myös asumisen näkökulmasta: työ ei välttämättä ole asumispaikkakunnalla, mutta sen voi tehdä etätyönä. Tämä voi antaa vapautta asumismuodon valintaan ja sen kustannusten hallintaan.

Etätyö tulisi mahdollistaa kaikissa sellaisissa työtehtävissä, joissa työntekijän virtuaalinen tai etäläsnäolo on mahdollista. Kyse on myös ilmastonmuutoksen hallinnasta ja henkilöautolla tapahtuvat työmatkaliikkumisen vähentämisestä.

Etätyömahdollisuus voi olla merkittävä kriteeri työpaikan hakemisessa ja valinnassa, ja työnantaja voi käyttää sitä rekrytointivalttina. Ne yritykset, jotka oivaltavat etätyön mahdollisuuksien hyödyntämisen, saavat kilpailuetua.

Talouden taantuma motivoi tarkastelemaan etätyön mahdollisuuksia ja pohtimaan, kuinka sen voisi tuoda käytäntöön omassa organisaatiossa. On muistettava huolehtia siitä, ettei etätyöntekijä syrjäydy tilanteessa, jossa työpaikalla tapahtuu työn uudelleen organisointia tai rakenteellisia uudistuksia. Tiedottamisen merkitys korostuu.

Mahdollisesti koettavaa yksinäisyyttä voi ehkäistä kehittämällä etätyötiloja, joissa eri organisaatioissa työskentelevät tekisivät töitä rinnakkain. Näin he muodostaisivat oman sosiaalisen yhteisönsä.

Ari Willman ja Virpi Tomminen, markkinointivastaava, ovat Verson työntekijät. Työpisteiden lisäksi toimistokeskuksesta löytyy kaksi isoa neuvottelutilaa, oma pikku huone puheluille, neuvottelupuhelin ja pian mahdollisuus videoneuvotteluun.

Järjestelmäasiantuntija Samuli Pirkkama muistuttaa, että etätyö soveltuu itsenäiseen työskentelyyn, ei jatkuvaa kommunikointia vaativaan.

anna-silja.suutarinen@y-lehti.fi