Kannattaa soittaa puheluita, joita ei ihan uskaltaisi soittaa. Tätä mietti jyväskyläläinen Hans-Peter Siefen, ja tarttui puhelimeen – vaikka ihan jonkun verran jännittikin.

Siitä alkoivat neuvottelut, jonka seurauksena Siefenin yritys Nordic Business Forum lopulta sai syksyn 2011 seminaariinsa Suomen Jyväskylään pääpuhujaksi Al Goren.

Nordic Business Forum on ollut uskomaton menestystarina. Viime vuonna Siefenin tiimi sai houkuteltua pääpuhujakseen sir Richard Bransonin. Työtä se tosin vaatii – ja varsinkin se, että tilaisuuksista saadaan vielä kannattaviakin.

Siefen arvostaakin yli kaiken vanhaa kunnon henkilökohtaista myyntityötä.
- Opetus numero yksi on, että unelmoi rohkeasti, mutta kirjoita unelma ylös ja laskeskele sitä paperin ja kynän kanssa. Pitää olla hullujakin pitkän aikavälin tavoitteita, mutta myös lyhyen aikavälin tavoitteita, joilla luodaan positiivinen onnistumisen kierre.

Siefenin tavoite on, että pitkällä aikavälillä Nordic Business Forum on maailman johtava businessvalmennuksen foorumi. Aikaa on: Hans-Peter Siefen on vasta 30-vuotias.

Kuuro muusikko YK:ssa

Marko Vuorenheimon eli Signmarkin tarina on edellistäkin hämmästyttävämpi. Kuurona syntynyt poika on taistellut kaikkia mahdollisia ennakkoluuloja vastaan.

Hän on omin voimin opiskellut ymmärtämään musiikkia, ja kehittänyt siinä ammattitaidon. Minkä jälkeen hän raivannut itselleen aseman kansainvälisesti menestyvänä räppärinä, joka on ensimmäisenä taiteilijana koskaan kutsuttu esiintymään YK:n ihmisoikeusneuvostossa Genevessä.

- Elton John kuulemma yritti, mutta häntä ei päästetty, Signmark nauratti yleisöään.

Hän on halunnut viedä ihmisille sanomaansa, joka valkeni hänelle lapsena mummon musisointia katsellessa. Musiikki voi liittää ihmisiä yhteen, se on todellista.

Signmark organisoikin nykyään eri puolilla maailmaa Silent shout –yleisötapahtumia, joissa esiintyjät ja yleisö räppäävät yhdessä viittomakielellä tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden puolesta.

GeTTogeriin kokoontuneille nuorille yrittäjille hän halusi kertoa, että yhteistyö on aivan valtavan tärkeä menestystekijä. Ilman omaa tiimiään hän ei olisi ollut Logomossa kertomassa menestystarinaansa.

Hän myös rohkaisi kääntämään vaikeudet voitoksi.

- Jos olet erilainen, käytä sitä hyväksesi!

Hyviä ja huonoja uutisia

GeTTogetherin tiukka päiväohjelma päättyi huumorilla vedettyyn paneelikeskusteluun. Nelosen Hyvät ja huonot uutiset –ohjelman konseptia seuraillen toimittaja ja stand up –koomikko Lotta Backlund ohjaili neljän miehen keskustelua tiukasti ja taidokkaasti.

Toverillisen naljailun kautta käsiteltiin monia yrittäjyyteen olennaisesti liittyviä asioita ymmärrettävästi ja arjen tasolla. Sanomaakin sieltä väkisin pyrki esiin.

Kaikki neljä panelistia olivat keskimääräistä paremmin menestyneitä neljälle teknologia- ja it-yrittäjiä. Jotain he ovat siis tehneet oikein.

Ajankohtaisia uutisia käsitellen Vincit Oy:n Mikko Kuitunen, Blancco Oy:n Kim Väisänen, ZEF Solutions Oy:n Jaakko Alasaarela ja Kompozure Oy:n Sakari Nahi kertoivat oman yrittämisensä perusoivalluksista.

Puhuttiin muun muassa siitä, voiko lottovoittaja olla onnellinen, kun hän ei ole tehnyt rahojensa eteen mitään duunia, tai kannattaako haaveistaan kertoa ääneen. Tai siitä, vaatiiko yrittäjyys rohkeutta? Pitääkö konkurssia pelätä?

- No mikä olisi pahinta mitä voi tapahtua? Että joutuu takaisin töihin: se on kuitenkin monen kohtalo, pohdiskeli Mikko Kuitunen vastaansanomattomasti.

Kim Väisänen puolestaan toppuutteli liian innokkaita kansainvälistymispuheita – kokemuksen syvällä rintaäänellä. Blanccon liikevaihdosta 97 prosenttia tulee ulkomailta ja omia konttoreita sillä on parissakymmenessä maassa.
– Kansainvälistyminen ei ole mikään itseisarvo. Mikäli saatte tarpeeksi fyrkkaa kotimaasta, älkää lähtekö ulkomaille. Miettikää vain oikea liiketoimintamalli, siitä se lähtee, kuului hänen neuvonsa.

Hans-Peter Siefenin opetus on, että voi unelmoida rohkeastikin, kunhan kirjoittaa unelma ylös – ja alkaa laskea.

Jos olet erilainen, käytä sitä hyväksesi, kehotti Signmark.

Nelosen Hyvät ja huonot uutiset –ohjelman konseptia seuraillut paneelikeskustelu oli asiaa letkeässä muodossa.

anneli.perkio@y-lehti.fi