Lintujen tarkkailu on kesämökkiläisen parasta tositeeveetä. Luonnossa tapahtuu koko ajan muutoksia, jotka näkyvät myös pihapiirin linnustossa. Jokin laji saattaa yhtäkkiä lähes kadota, samalla kun toinen muuttaa käyttäytymistään. Juuri nyt on esimerkiksi hyvin vaikea tehdä havaintoja peltosirkuista, kun taas ennen niin säikyt sepelkyyhkyt pesivät pelotta ihmisen naapureina.

– Syitä näihin muutoksiin voidaan vain arvailla, Turun yliopiston eläinmuseon konservaattori ja luontoasiantuntija Ari Karhilahti sanoo.

Mökkiläinen voi edesauttaa lintujen viihtymistä tarjoamalla mukavia pesäpaikkoja ja siistin kylpyosaston. Pönttöjä voi ripustaa pitkin vuotta.

– Vaikka lintujen pesintä alkaa tältä vuodelta olla ohi, ne varautuvat jo ensi vuoteen. Kun nyt ripustaa pikkulinnulle sopivan pöntön, esimerkiksi talitintit kyllä huomaavat sen ja muistavat ensi keväänä, Karhilahti neuvoo.

Sopivan tintin, tiaisen tai vaikka kirjosiepon pöntön suuaukon halkaisija on 28-32 milliä. Pöntön ulkonäöllä ei muuten ole väliä, mutta reiän on paras olla pyöreä.

– Laitoin omaan pihaani yhden pöntön, jossa on nelikulmainen suuaukko. Sitä linnut käyvät ihmettelemässä, mutta asunnoksi se ei kelpaa.

Muista siivota ja varoa kirppuja

Linnunpöntöt on syytä puhdistaa mielellään joka vuosi. Siivoustöihin kannattaa käydä talvipakkasilla, jolloin pöntöissä asuvat kirput ovat kohmeessa. Jos pönttöjä ei koskaan siivota, kirput imevät linnunpoikasista paljon verta ja heikentävät niiden elinvoimaa. Puhdistus on helppoa, kun pönttö ei ole liian korkealla. Karhilahden mukaan linnunpöntön voi mainiosti ripustaa noin puolentoista metrin korkeudelle jos tietää, että se on turvassa esimerkiksi uteliailta pikkupojilta. Vain kottarainen – joka on nykyään paljon harvinaisempi kuin ennen – vaatii asuntonsa vähintään neljän metrin korkeuteen.

Lintuja ei kannata ruokkia kesäaikaan. Kylpyvettä sen sijaan on hyvä tarjota. Kylpy- ja juoma-astiaksi sopii laakea astia, joka on suojassa kissoilta. Ruokinnasta luontoasiantuntijalla on varoituksen sana.

– Missään nimessä ei pidä ruokkia mökkirannan kyhmyjoutsenia tai valkoposkihanhia. Ne kesyyntyvät äkkiä ja ovat sitten vaatimassa jatkuvasti ruokaa koko suvun voimin. Tästä on monelle mökkiläiselle tullut paha ongelma.

Linnut syövät valtavat määrät hyönteisiä kesän mittaan, mutta hyttyskarkottimiksi niistä ei kuitenkaan ole.

– Linnut ovat aktiivisimmillaan aamulla. Hyttyset parveilevat illalla, kun linnut eivät enää jaksa syödä. Lepakoista olisi tässä suhteessa enemmän hyötyä. Lepakonpönttöjäkin on olemassa ja niitä voi laittaa, mutta pesintä ei ole ollenkaan varmaa.

Erikoisemmista lajeista myös tuulihaukkaa voi houkutella pönttöasukiksi. Tuulihaukan pönttö on avonaisempi kuin pikkulintujen ja sen paras paikka on avaran peltoaukean laidalla sijaitseva ladon seinä.

Kun asuntomarkkinoilla on alamäkeä

Entä sitten, jos mökkiläinen on ripustanut hienoja pönttöjä parhaansa mukaan, mutta niihin ei tule ketään asumaan?

– Sitten jossain lähistöllä voi olla pöllön tai haukan pesä tai pöntön suuaukon edessä on ahdasta. Suuaukon pitää olla mahdollisimman avaraan suuntaan, jotta sinne on helppo lentää.

Jos mökin ympärillä on metsää, sinne voi ripustaa pöntön pöllöille. Mihin tahansa pönttöön voi saada myös yllätysvieraita, vaikkapa liito-oravia tai ampiaisia. Tervapääsky kelpuuttaa joskus asunnokseen kottaraisenpöntön.

Ari Karhilahden omalla pihalla Raisiossa on kymmenkunta linnunpönttöä. Kesämökkeilyä Karhilahden perhe ei harrasta, mutta veneilemään mennään kun ehditään.

– Saaristossa on Varsinais-Suomen kauneinta luontoa. Siellä on vielä vaikeakulkuisia paikkoja, joissa ihminen ei ole tehnyt mitään yli sataan vuoteen. Muuten kaikki hienot luontokohteet tahtovat hävitä, jos niistä suinkin voi saada jotain rahallista hyötyä.

Lapinpöllöjä on myös etelässä, mutta mökkipihalla ne eivät suostu pesimään, Ari Karhilahti kertoo.

Linnunpojat voivat hyvin, kun pönttöhenkilökunta huolehtii säännöllisestä siivouksesta. Kuvassa kirjosieppopesue. Kuva: Ari Karhilahti.

Tämän komistuksen edessä ei pidä höllentää pullapussin naruja, tai pian kerjuulla on koko joutsensuku. Kuva: Ari Karhilahti.

pirkko.varjo@y-lehti.fi