Kasvaneeseen lähiruuan kysyntään vastaavat nyt tuottajat ja markkinoijat. Paikalliset tuotteet alkavat päästä kauppojen hyllyille, ja tuottajien yhteystietoja kootaan ruokaan ja matkailuun liittyvien projektien internetsivuille. Lähiruoka on myös eettinen valinta.

Lähiruoka löytyy nyt helpommin

SaloFood, Yrityssalon koordinoima kehittämishanke, kokoaa paikalliset lähiruuantuottajat yhteen. Vuodesta 2011 alkaen Suur-Seudun Osuuskaupoissa on ollut lähiruokahyllynpäädyt kahdessa myymälässä Salossa ja yhdessä Halikossa. Nyt toukokuun alussa toiminta laajeni Perniöön ja Kemiönsaarelle.

Yritysasiamies Leena Erälinna kertoo, että asiakkaat haluavat lähellä tuotettua ruokaa, ja kauppa vastaa nyt huutoon. Samalla paikalliset pientuottajat pääsevät esille.

- Hyllypäädystä löytyy nyt muun muassa mehuja, hilloja, spelttituotteita, maustekurkkuja, hunajaa ja lihajalosteita, Erälinna luettelee.

Viidenkymmenen aktiivisen tuottajat keskuudessa korostuu lähilihan tuottaminen: ankkaa, nautaa, lammasta, kalkkunaa. Joitain tuotteita voi ostaa myös suoraan tuottajilta, ja niitä voi hakea SaloFoodin internetsivujen hakukoneella.

- Lähellä tuotettu ruoka ei ole niin kallista kuin kuluttaja helposti kuvittelee, Erälinna muistuttaa.

Vihannessesonki on runsaimmillaan, ja Salon torilta löytää kaikkea hyvää ja erikoisuuksia lisäksi. Torilla myydään myös tuoretta kalaa ja kalajalosteita.

- Valitsemalla lähellä tuotetut elintarvikkeet tiedät, mitä syöt. Saat tuoretta ruokaa, jossa on tallella maut ja vitamiinit. Valinnoillasi vaikutat myös hiilijalanjälkeesi, Erälinna huomauttaa.

Maukas matkailukesä avattu

Loimaan seudun matkailumarkkinointiorganisaatio Vihreä Kolmio on yhdistänyt matkailun ja lähiruuan. Maukas matkailukesän avaus –tapahtuma on kiertänyt maistattamassa paikallisia herkkuja ja kertomassa, mistä niitä jatkossa saa.

- Loimaan seudulla lähiruokaa saa kaupoista, tiloilta ja toreilta. Verkkosivuiltamme löytyy esittelyvideoita paikallisista tuottajista, matkailupäällikkö Eija Martti kertoo.

Maukas matkailukesän avaus on kiertänyt Yläneellä, Maatalousmuseo Sarassa, Riihikoskella, Loimaan torilla, Somerniemen torilla sekä Marttilassa. Kevään kohu vääristä paikoista löytyneestä hevosenlihasta on Martin mukaan nostanut hevosenlihan markkinoita.

- Kun ostat lähiruokaa, tiedät, mitä syöt. Siinä on maku tallella. Lähiruuan tuottajat ovat pienyrittäjiä, joiden tukeminen tukee työllisyyttä ja yrittäjyyttä.

Hauki on kala

Nyt on kuha-, ahven ja haukisesonki parhaimmillaan. Kalastusopas Ville-Matti Blomqvist kannustaa syömään kalaa terveellisenä ja turvallisena ruokana. Jos fisu ei ota onkeen, osta kotimaista.

Ostoksilla tuoreen kalan tunnistaa puhtaasta ja raikkaasta tuoksusta. Sen silmät ovat kirkkaat, kosteat ja ulkonevat. Tuoretta kalaa peittää ohut, suojaava limakerros, ja sen liha on jäykkää ja kimmoisaa.

- Kutuaikaan moni kala ei käy pyydykseen. Esimerkiksi tummakylkinen kuha kannattaa jättää rauhaan kalakannan ylläpitämiseksi, Blomqvist ohjaa.

Miehen VMB Fishing, kalastusretkiä tarjoava yritys, vie seurueita kalastamaan ohjatusti Salon, Särkisalon ja Kemiönsaaren vesillä. Kampela on hyvä indikaattori, ja kannan heikkous tutuilla kampelapaikoilla kertoo muun muassa meren pohjan olevan heikossa kunnossa.

Blomqvistin mukaan hauki on suotta aliarvostettu kala, sillä kokeilemalla uusia reseptejä siitä saa valmistettua erilaisia versioita. Oman kielen vei sinappihauki mennessään. Yksi herkkusuosikki on kuhapekonirullat: fileet leikataan viistoiksi lastuiksi, kala kietaistaan pekoni päällimmäisenä rullaksi, kiinnitetään hammastikulla ja grillataan.

Ravustuskausi alkaa heinäkuun puolenvälin jälkeen ja jatkuu lokakuun loppuun. Blomqvist muistuttaa, että ravustukseen tarvitaan aina kalastuskunnan lupa. Aikanaan istutettu täplärapukanta on syrjäyttämässä perinteistä jokirapukantaa. Ravut ovat herkkiä ympäristön ja vesistön muutoksille, ja täplärapu kestää niitä paremmin.

- Kotimaiset ravut menevät korkeasta hinnasta huolimatta heti kaupaksi. Rapu on edelleen herrojen herkku!

Kalastusopas kannustaa nauttimaan kalastamisesta ja kunnioittamaan kalaa. Tarve kannattaa suunnitella etukäteen, ettei arvokas saalis suotta päädy biojätteeseen. Jos kala on hyvässä kunnossa eikä vuoda verta, sen voi hyvillä mielin päästää takaisin veteen. Älä kalasta maatilojen välittömässä läheisyydessä.

- Varsinkin todella isot kalat kannattaa laskea menemään. Niiden liha ei ole enää maukasta, ja vedessä se tasapainottaa ekosysteemiä ja lisääntyminen varmempaa isompien mätimunien ansiosta, Blomqvist neuvoo.

Juuri mereltä keikalta palanneen kalastusoppaan, yrittäjä Ville-Matti Blomqvistin molemmissa käsissä roikkuu haukiuistin.