Turkulaisessa myymäläkalusteita valmistavassa ja alumiiniprofiileja myyvässä Prafit Oy:ssä tehtiin sukupolvenvaihdos syksyllä 2010. Yrityksen perustajat Reijo Pesonen ja Raimo Aunio luopuivat tehtävistään ja toinen polvi, Kati Pesonen, Mari Pesonen-Tossavainen sekä Juha Aunio ja Joni Aunio ryhtyivät yrittäjiksi.

Pääpiirteissään sukupolvenvaihdos onnistui ihan hyvin, mutta sen suunnittelemiseen olisi voinut varata enemmän aikaa ja ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin järjestelmällisesti pidemmällä aikavälillä. Kati huomauttaa, että kahden sijasta yrittäjiä on nyt neljä – kuvio on vaativa.

Siirtymävaihetta helpotti se, että kaikki muut paitsi Kati olivat yrityksessä töissä. Toisaalta hän teki kahta työtä päällekkäin viimeiset ajat ennen vahdinvaihtoa. Varsinkin raha-asioiden suunnittelu olisi vaatinut enemmän aikaa.

- Luopuminen oli varmasti vaikeaa ja haikeaakin. Vanhat yrittäjät olivat rutinoituneita ja tottuneita painamaan hommia, mutta ovat antaneet nyt hyvin tilaa, Juha ja Kati kertovat.

Serkukset oivalsivat, että perusteellinen keskustelu heidän neljän osakkaan kesken on paikallaan. He käsittelivät avoimesti myös vaikeita asioita. Kampaamoalan tukkufirmasta yhteiseen yritykseen vaihtaneelle Katille päätös oli iso ja vaikea, ja hän kyseli ja kyseenalaisti monta asiaa.

- Olen luonteeltani järjestelmällinen, enkä viihtynyt vellovassa epätietoisuudessa, nyt toimitusjohtajan tehtäviä hoitava Kati mainitsee.

Kukaan ei ole poistunut keskusteluista ovet paukkuen. Asiat riidelkööt, eivät ihmiset. Serkukset viihtyvät toistensa seurassa myös vapaa-ajalla.

Sukupolvenvaihdoksessa ei käytetty muuta ulkopuolista apua kuin lakitoimistoa juridisen puolen hoitamiseen. Kati hankki itselleen yrityskummin sprarraajaksi, ja käy hänen kanssaan keskusteluja askarruttavista aiheista.

Tieto eteenpäin henkilökunnalle

Nyt eletään tilanteessa, jossa maailma ja talous ovat muuttuneet, ja niiden myötä Prafitin asiakaskunta. Se on elänyt isoista ketjuista pienempien asiakkaiden suuntaan, joita onneksi on löytynyt paljon. Taantuma pakottaa kontrolloimaan toimintaa entistä enemmän: turhia ostoja vältetään, ja kaikkien toimintojen tehokkuuteen kiinnitetään huomiota.

Sukupolvien välillä on eroja, mutta ne voi kohdata rakentavalla asenteella.

- Meidän isät hanskasivat homman hyvin, mutta me tehdään jotain eri tavalla, Juha ja Kati tiivistävät.

Alun pienestä paniikista, jossa yhtäkkiä pitikin tietää, osata ja päättää nopeasti, kuvio alkaa olla muotoutunut. Yrittäjät myöntävät, että oman paikan etsiminen on ollut haastavaa. Katin isä jäi kahdeksi vuodeksi auttamaan alkuun ja työskenteli omasta toiveestaan tuotannossa.

Vanhan ja uuden polven keskinäinen kunnioitus pelaa varsinkin nyt, kun luopujat näkevät homman toimivan nuorillakin.

- Avoimuus on tärkeää. Arvostamme suoraa puhetta, myös henkilökunnan suuntaan. Olemme myös ravistelleet esille heidän vahvuuksiaan ja jakaneet vastuuta, sillä se motivoi ja sitouttaa, yrittäjät pohtivat.

Kun henkilökuntaa on nyt vähemmän kuin joinain vuosina, on osattava hoitaa useampia erilaisia työtehtäviä. Joka perjantai pidettävä aamupalaveri aiheutti aluksi vaivaantuneita reaktioita, mutta nyt keskustelu rönsyilee vilkkaana. Joka aamuiset pikapalaverit parantavat tiedonkulkua, selkeyttävät muun muassa töiden aikataulutusta ja pitävät toimitusajat kohdallaan.

Kati Pesosen ja Juha Aunion mielestä sukupolvenvaihdoksen suunnittelu tulisi aloittaa ainakin viisi vuotta ennen h-hetkeä. He myös muistuttavat, ettei vaihdosprosessi lopu asemien vaihtoon, vaan jatkuu sen jälkeenkin.

Kati Pesonen ja Juha Aunio astuivat yrittäjiksi kolme vuotta sitten toteutetussa sukupolvenvaihdoksessa. Lisäksi yrittäjinä toimivat Katin sisar Mari Pesonen-Tossavainen ja Juhan veli Joni Aunio.

–a-ss.