Kunnalliset satamat vastaavat lähijäänmurrosta valtion vesille saakka. Liikennevirasto vastaa satamien ulkopuolisten väylien jäänmurrosta. Liikennevirasto on toiminut tilaajana, ja valtion omistama Arctia Shipping Oy on ollut pääasiallinen palveluntuottaja. Myös Ruotsin valtion murtaja ja suomalaisten pienvarustamojen kalustoa on ollut käytössä.

Nyt kilpailua ollaan avaamassa. Tilaajalle, Liikennevirastolle, on tulossa uusi jäänmurtaja, jonka käyttö ja ylläpito kilpailutetaan. Käytännössä tilanne on edessä parin vuoden sisällä. Tehtävistä on kilpailemassa myös Alfons Håkans Oy Ab.

- Tämä on hyvä alku. Kaikki jäänmurtajat voisi siirtää samankaltaiseen kuvioon, johtaja, merikapteeni Joakim Håkans toivoo.

Kilpailutilanne on vaikea pienemmille yrityksille Arctia Shippingin hyötyessä valtionyhtiöasemasta. Jäänmurrossa on kuitenkin mahdollisuuksia, mutta pitää tehdä sellaista, mitä muut eivät osaa, Håkans kuvailee. Huoltovarmuuden kannalta Liikennevirasto halunnee pitää toimen suomalaisissa käsissä.

Satamajäänmurrossa markkinat ovat olleet toimivammat, sillä satamat ovat ulkoistaneet tehtävät yksityisille. Mutta Kemin Satama päätti toissakesänä ostaa palvelut ilman kilpailutusta Arctia Karhulta, Arctia Shippingin ja Kemin kaupungin yhteisyritykseltä. Hankinnasta on valitettu.

Håkans näkee parhaan vaihtoehdon olevan, että perustetaan valtion kalustoyhtiö, joka vuokraisi kalustoa toimijoille ja takaisi toimivamman kilpailun.

Merissä muhii öljypommi

Rikkidirektiivi vaikuttaa asiakaskuntaan, ei Alfons Håkansiin, jonka alukset ajavat jo vähärikkisellä, kevyellä polttoöljyllä.

Kilpailijoistaan yhtiö erottuu monialaisuudella. Sillä on myös laaja verkosto aluksia pitkin rannikkoa Kaskisista Haminaan, ja sama henkilökunta pystyy hoitamaan useamman sataman siirtyen paikasta toiseen autolla.

Työntekijöitä on saatu palkattua kohtuullisen hyvin, ja varsinkin työ satamahinaajissa on haluttua: saa olla merellä, mutta pääsee paremmin myös kotiin.

Joakim Håkans, yhtiön kolmannen polven edustaja, toteaa, että tukijalkoja on löydettävä ja toimintaa tehostettava. Yritys on edelleen kehittänyt öljyn poistamiseen hylyistä tarkoitettua teknologiaa, jota käytettiin aikaan Utön edustalle kariutuneen Park Victoryn tyhjentämiseksi. Alus oli alkanut vuotaa, ja Itämereen oli vaarassa päätyä yli 410 kuutiota raskasta polttoöljyä.

Vastaavia tapauksia, hylkyjä täynnä öljyä, on yksin Itämeressä yli tuhat, ja ympäri maailmaa yli 8 500.

- Hylyt ovat usein toisen maailmansodan ajalta, joten öljyn talteen ottamisella alkaa olla kiire. Mereltä keräämisen hinta on kymmenkertainen ja rannoilta kerääminen sitäkin arvokkaampaa. Olemme tässä teknologiassa edelläkävijä, Håkans toteaa.

Teknologian kehitystyötä on ollut rahoittamassa myös Tekes, teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus. Menetelmää markkinoidaan globaalisti.

Håkans kritisoi sitä, että pankkien nihkeys rahoittajina vaikeuttaa liiketoiminnan pyörittämistä:

- Kun menee lujaa, pankeillakin pitäisi olla jarrut, ja vaikeina aikoina löysätä niitä sen verran, että saadaan maailma pyörimään.

Alfons Håkans on aloittanut pienimuotoisen korjaustelakkatoiminnan Turun Ruissalossa. Joakim Håkans kertoo, että suurin osa telakkatehtävistä tapahtuu Suomenlinnassa.

Yhtiö on kehittänyt öljyn poistamiseen hylyistä tarkoitettua teknologiaa, ja Joakim Håkans mainitsee sen olevan moninkertaisesti halvempaa kuin öljyn raapiminen rannoilta.

–a-ss.