Ympäristöteko 2013 –kilpailun voitti Warma-Uunit Oy Uudestakaupungista. Yritys järjestää puunpolttokursseja yhteistyössä Vakka-Suomen kansalaisopiston kanssa sekä muun muassa yrityksille, viranomaisille ja omakotiyhdistyksille. Kansalaisopiston kurssit ovat osallistujille ilmaisia.

Warma-Uunien perustaja ja toimitusjohtaja Vesa Salmista on vuosikaudet harmittanut ja askarruttanut puun pienpolton suomiminen ympäristöpäästöjen aiheuttajana.

- Päästöjen syntymiseen voi vaikuttaa polttotottumuksilla ja oikein valitulla puulla, Salminen tiivistää.

Varsinaisen sysäyksen antoi pelletin tehokkaamman polttamisen tutkiminen. Warma-Uunit on vuosia tehnyt tutkimustyötä yhdessä muun muassa Itä-Suomen Yliopiston kanssa, joka on kansainvälisesti tunnustettu tekijä pienpolton tutkijana.

Puunsäästäjän polttokurssilla yritys todistaa, että puuta voi polttaa puhtaammin asenteita ja tapoja muuttamalla. Tulisijoja sytytellään ja palamista seurataan Warma-Uunien näyttelytilassa, ja omassa laboratoriossa voidaan konkreettisesti esittää päästöjen syntyminen vääränlaisella polttotavalla hallituissa olosuhteissa.

Tulisijojen polttotekniikka on kehittynyt, ja yrityksen tuotevalikoiman Puupihi-tulisijassa ilmanjakotekniikkaan on kiinnitetty erityistä huomiota. Vanhoissa tulisijoissa on usein niiden käyttäjille tuntematonta tekniikkaa.

- Mutta myös vanhaa tulisijaa voi käyttää ympäristöystävällisemmin, ja siihen pääsee pienin askelin, Salminen ja kehityspäällikkö Aki Aarinen kannustavat.

Kurssitoimintaa laajennetaan mielellään

Tulisijan sytyttäminen valmistellaan latomalla puut ristiin. Tuli sytytetään päällimmäisen kerroksen alle. Ensimmäinen pesällinen täytetään väljästi, seuraavat tiiviisti. Lämmityskertakohtainen puumäärä kannattaa jakaa kolmeen pesälliseen. On yleinen virhe polttaa liian isoa puumäärää valtavalla vedolla, jolloin lämpö katoaa harakoille.

- Mainitussa tilanteessa polton aiheuttamat päästöt saattavat kasvaa jopa kymmenkertaisiksi sallittuihin määriin verrattuna, ympäristöneuvoja Helena Nikkanen Valoniasta mainitsee.

Nikkanen jatkaa, että Warma-Uunit pystyy omassa laboratoriossaan tekemään tarkat mittaukset päästöistä, hyötysuhteesta ja lämmön talteenotosta. Vaikka vanhoista tavoista on vaikea luopua, Warma-Uunien työ auttaa kuluttajia käsittämään oikeanlaisen polttotavan hyödyt.

V-S Muuraus –nimellä 1995 toiminnan aloittanut yritys muuttui Warma-Uuni Oy:ksi 2007. Se suunnittelee ja tuottaa elementtirakenteisia, varaavia tulisijoja joiden kotimaisuusaste on liki sata. Se tekee itse myös osan kaakeleista, ja sillä on oma valimo Pyhämaassa.

Aarinen toteaa kehitystyön jatkuvan ja kurssitoiminnan toivottavasti laajenevan:

- Ihmisten on itse haluttava tehdä asiat eri tavalla, ei kukaan halua pakkoon taipua.

Puunpolttokursseja on nyt järjestetty 15, ja niihin on osallistunut noin 400 henkilöä. Salminen ja Aarinen ovat erityisen ilahtuneita nuorten lisääntyvästä kiinnostuksesta. Yritys osallistui kilpailuun tosimielellä, mutta Salminen oli silti voitosta iloisen yllättynyt.

- Huonosti tehty pienpoltto on suurimpia saastuttajia heti liikenteen jälkeen. Muutos alkaa pienestä ja positiivisella mielellä. Tuli on sitä paitsi tärkeä sisustuselementti ja kodikkuuden symboli, Salminen huomauttaa.

Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonia järjestää kilpailun yhdessä Varsinais-Suomen Yrittäjien ja Viestintäharju Oy:n kanssa.

Toimitusjohtaja Vesa Salminen ja kehityspäällikkö Ari Aarinen jatkavat työtä puhtaamman pienpolton hyväksi.

–a-ss.