Raskaan kaluston massa- ja mittamuutos astui voimaan kuun alussa. Uudistuksen tavoitteena on parantaa elinkeinoelämän kilpailukykyä tehostamalla kuljetuksia. Ajoneuvoyhdistelmän kokonaispainon voi nostaa 60 tonnista maksimissaan 76 tonniin.

Varsinais-Suomen ja Satakunnan maanteillä on noin 1800 siltaa, joista huonokuntoisia on tällä hetkellä 128. Eli niissä on peruskorjausta vaativia vaurioita, ja ne tulisi korjata viivyttelemättä. Varsinais-Suomen ELY-keskus, joka vastaa myös Satakunnan silta-asioista, on lisännyt siltojen painorajoituksia. Niitä ei ole tullut valta- tai kantateille, mutta muilla maanteillä rajoituksia on entisen 13 sillan sijasta nyt 96 sillan kohdalla.

Mäkilän Sahalle Yläneellä kantavuuksien alenemiset merkitsevät noin yhden kolmasosan pienennystä puukuormiin, jota seuraa kustannusten olennainen nousu. Yrittäjä Esa Mäkilälle tuli yllätyksenä, että vanhoja painorajoituksia laskettiin entisestään, ja sahan alihankkijana käyttämät kuljetusyritykset joutuvat etsimään vaihtoehtoisia reittejä.

- Yritysvaikutusten arviointi unohtui tämän uudistuksen kohdalla Liikenneministeriössä kokonaan! Tämä on mahdoton yhtälö elinkeinon harjoittajille, Mäkilä arvostelee.

Saha ja kuljetusyritykset pohtivat vaihtoehtoisten reittien tiestön kuntoa ja epäilevät, että nyt entistä suuremmalle rasitukselle joutuvat osuudet menevät taas entistä huonompaan kuntoon, ja liikennöinnille asetetaan lisää rajoituksia.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen siltainsinööri Jari Nikille ongelma on tuttu, ja mies on vastaanottanut monet puhelut asian tiimoilta. Nikki toteaa, että painorajoitukset on määrittänyt Liikenneviraston kantavuusasiantuntija:

- Ne on kaikki tiukkaan mietitty. Siltojen mitoituskuorma on rakennettaessa ollut aivan eri kuin vaatimukset nykyään. Painorajoitukset kohdistuvat pääsääntöisesti vanhoihin kiviholvi- ja puupalkkisiltoihin, joita meillä on aika paljon.

Sillat eivät välttämättä ole huonokuntoisia, mutta niiden kantavuus ei yksinkertaisesti riitä. Vuosittain siltojen korjauksiin käytetään noin 6 – 7 miljoonaa euroa, ja todellinen rahoitustarve huonokuntoisten siltojen korjaamiselle olisi 9 – 10 miljoonaa vuosittain.

- Tänä vuonna peruskorjataan noin 15 – 20 siltaa, Nikki lisää.

- Yhteiskunta rapauttaa toimillaan alemman tieverkon varrella olevien yritysten kilpailukykyä. Työpaikat vähenevät vauhdilla suurteollisuudesta mutta pk-yritykset työllistävät, Mäkilä muistuttaa.

–a-ss.