Yrittäjyyspaneeli päätti Maskun yrittäjyysviikon syyskuun lopussa. Keskustelun alusti myös panelistina istunut Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen aiheenaan Sukupolvenvaihdoksilla Suomi nousuun.

Vanhanen kuvaili talouden mannerlaattojen olevan liikkeessä, kehittyvien markkinoiden maiden rynnistävän maailmalle, ja totesi Euroopan ja Yhdysvaltojen olevan kyvyttömiä vastata haasteeseen.

40 000 yritystä tarvitsee jatkajan seuraavan viiden vuoden aikana, ja yrityskannasta 80 prosenttia on perheyrityksiä. Mitä vanhempi yritys, sen useammin johtajaksi nousee ulkopuolinen.

- Perheyrityksille on leimallista, että hallituksiin on haettu ulkopuolista näkemystä, käytetään neuvonantajatiimejä ja hallituksissa on enemmän nuoria ja naisjäseniä kuin muissa pk-yrityksissä, Vanhanen kertoo.

Huolestuttavana Vanhanen pitää sitä, että maan talouden selkärangassa, teollisuusyrityksissä, joka toiseen on tulossa sukupolvenvaihdos lähivuosina. Se heijastuu suoraan maan talouteen.

Vanhanen vauhdittaisi sukupolvenvaihdoksia korvaamalla kompleksisen perintö- ja lahjaveron myyntivoittoverolla. Käteisellä on helpompi maksaa veroa kuin ronkkia se väkisin yrityksestä.

- Jos perintö- ja lahjavero poistettaisiin Ruotsin tapaan, olen varma, että vaihdosbuumi käynnistyisi. Taloudessa kannattaisi luottaa inhimilliseen käyttäytymiseen, sillä sitä talous pohjimmiltaan on, Vanhanen sanoo.

Tunne jyrää järjen

Vanhasen lisäksi paneelissa istuivat Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Henri Wibom, professori Jarna Heinonen TSE Entrestä, Maskun kunnanjohtaja Rauli Lumio, yrittäjä Laura Langh-Lagerlöf Oy Langh Ship Ab:sta sekä yrittäjä Toivo Sukari.

Wibom toteaa alkuun, että yli puolet yksinyrittäjistä tulee lopettamaan toiminnan jatkajan puutteessa. Maakunnassa 5000 – 6000 yritystä on omistajanvaihdoksen edessä viidessä vuodessa. Heinonen säestää muistuttamalla, että vaikka perheyritys on voimavara, sukupolvenvaihdos on Akilleen kantapää.

- Päätökset eivät tapahdu rationaalisesti vaikka niitä järjellä perusteltaisiin, Heinonen toteaa.

Lumio kertaa kunnan elinvoimaisuuden riippuvan yritysten menestyksestä, ja niitä Maskussa on noin 750. Kunta kaavoittaa Rivieran yritysaluetta liittyen moottoritien jatkumiseen Raisiosta Maskuun nelikaistaisena. Toiveissa on saada lisää yritystoimintaa alueelle.

Niin Langh-Lagerlöf kuin Sukari toivovat verotukseen järkevää ratkaisua sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi. Suuri joukko odottaa ja panttaa päätöksiä. Jos omistaja kuolee äkillisesti, tilanne vaikeutuu entisestään.

Sukari suomii yrittäjien arvostuksen puutetta:

- Siitä kertoo tämänkin tilaisuuden vähäinen osallistujamäärä!

Sukarin mielestä yrittäjyyttä pitäisi opiskella enemmän. Hän muistuttaa, että mikroyritykset ovat tulevaisuuden työllistäjinä ratkaisuasemassa.

- Ja konkurssin tehneille pitää antaa uusi mahdollisuus. Amerikassa vasta konkurssin kerran tehnyttä pidetään pätevänä yrittäjänä, Sukari painottaa.

Läheinen työnteko vanhempien ja sisarusten ja mahdollisten muiden sukulaisten kanssa on myös haasteellista. Kun kuviossa on raha, työpaikka ja asema, kilpailua ja kateutta esiintyy.

Sukari muistuttaa, että valta on osattava antaa seuraavien käsiin. Vanhanen jatkaa:

- Perustajayrittäjät usein ajattelevat, että määräysvalta on oltava yhdellä. Mutta taitavat omistajat ja operatiivinen johto osaavat kyllä toimia yrityksen etu edellä. Ilmaisu luopuja on huono, mutta mikä sen tilalle? Emeritus?

Rahan puute jarruttaa

Wibom tietää, että prosessissa tunteen osuus on 90 prosenttia ja järjen osuus 10. Jatkajan löytymisen lisäksi arvonmääritys teettää töitä.

- Asiantuntijapalveluiden merkitys kasvaa. Kunta voisi omassa elinkeinotoiminnassaan järjestää neuvontaa ja koulutusta muiden viranomaisten ja yrittäjäyhdistysten kanssa. Onhan sen tärkeää tietää, missä vaiheessa alueen yritysten omistajanvaihdokset ovat, Wibom perustelee.

Lumio kertoo Maskun kunnalla olevan henkilön oppisopimuskoulutuksessa yritysneuvojaksi. Kunta tekee myös yhteistyötä Turun Seudun Kehittämiskeskuksen ja Yrityspalvelukeskus Potkurin kanssa. Puheenvuoro yleisöstä korostaa paikallisen neuvonnan merkitystä seudullisia palveluja parempana.

Keskustelun juontaja, Turun Sanomien taloustoimituksen päällikkö Veijo Hyvönen kysyy, mikä ruokkisi kasvuhalukkuutta?

Rahoituksen puute estää investoimasta. Pankit ovat äärettömän varovaisia, vakuusehtoja on kiristetty, ja Finnveraa tarvittaisiin takaajaksi. Heinonen muistuttaa, että pankitkin ovat yrityksiä, ja toimivat sen mukaan.

Vanhanen muistuttaa, että jos pääomaveroa kiristetään, kasvu pysähtyy kokonaan, ja tämän seurauksia suuri yleisö ei ymmärrä. Wibom huomauttaa, että päinvastoin päättäjien mielikuvia, kasvuyritys ei aina ole korkean teknologian start up, vaan tavallisia, perinteisiä yrityksiä.

Yleisöpuheenvuoro neuvoo kiinnittämään huomiota juridisiin kysymyksiin yrittäjäkumppaneiden kesken etukäteen. Paneeli keskusteli vielä kuntien hankinnoista, ostopalveluista ja yritysvaikutusten arvioinnista.

Paneelikeskustelun alusti ja siihen osallistui Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen. Yrittäjä Toivo Sukari oli yksi panelisteista.

Paneelissa keskustelivat Henri Wibom, Matti Vanhanen, Jarna Heinonen, Rauli Lumio, Laura Langh-Lagerlöf ja Toivo Sukari.

–a-ss.