Talousrikoksesta puhutaan silloin kun rikos liittyy yritystoimintaan ja merkittäviin taloudellisiin intresseihin. Tyypillisesti kyseessä on kirjanpitorikos, veropetos tai velallisen rikokset konkurssin yhteydessä.

Rikoskomisario Kirsi Alaspää Varsinais-Suomen poliisilaitoksen talousrikosyksiköstä kertoo, että juttumäärä on melko vakio. Taantuma näkyy mahdollisesti viiveellä konkurssien määrässä. Mutta jutut ovat nykyään monimutkaisempia, ja kansainväliset ulottuvuudet vaikeuttavat asioiden hoitamista.

Suuri osa talousrikoksiin syyllistyneistä on aloittanut puhtain ja vilpittömin perustein, mutta on sotkenut asiansa pahanpäiväisesti.

- Hyvä kirjanpitäjä pitää yrittäjän kaidalla tiellä! Yrittäjän on toimitettava kaikki tositteet tunnollisesti kirjanpitäjälle, tällä hetkellä 80 jutun tutkinnanjohtajana toimiva Alaspää muistuttaa.

Yritetään liian kauan

Suuressa osassa jutuista päänimittäjänä on tietämättömyys ja huolimattomuus. Kuittikauppojen yhteydessä tutkijat törmäävät usein rikollisryhmittymiin. Kiskonnan tapaisesta työsyrjinnästä puhutaan alakanttiin hinnoiteltujen urakoiden yhteydessä.

Monen sotkun takana ovat talousongelmat ja sairastaminen, mutta yritystoimintaa jatketaan härkäpäisesti liian kauan. Alaspää sanoo, että jos yrittäjällä ei ole rahaa tilitoimiston laskun maksamiseen, toiminta on syytä lopettaa.

Talousrikostorjunta ja –tutkinta on viranomaisyhteistyötä. Poliisi tekee yhteistarkastuksia verottajan ja työsuojelupiirin kanssa. Yrittäjät antavat kollegoistaan jonkin verran vihjeitä, ja poliisi tutkii ne tapaukset, jotka verottaja heille lähettää. Osassa tapauksista, esimerkiksi rahanpesussa, voi mukana olla järjestäytynyt rikollisuus.

Vuosittain Varsinais-Suomessa pyörii noin kahden miljoonan euron rikoshyödystä koostuva potti.

- Yhteiskunnallinen tilanne ja halu työllistyä on ajanut yrittäjiksi ihmisiä, jotka eivät kaikki edes haluaisi olla yrittäjiä, Alaspää huomauttaa.

Työnantajan velvoitteista huolehdittava

Työsuojeluviranomaiset valvovat työturvallisuuden lisäksi työelämän pelisääntöjen noudattamista. Käytännössä harmaan talouden valvonta tarkoittaa muun muassa ulkomaalaisten ja lähetettyjen työntekijöiden valvomista ja heidän työsuhteidensa vähimmäisehtojen valvontaa.

Se sisältää myös ulkomaalaisten työntekijöiden työajan hallinnan, työterveyshuollon sekä tapaturmavakuuttamisen tarkastelua.

Tarkastaja Anu Ikonen Lounais-Suomen Aluehallintovirastosta kertoo, että työnantajat pyrkivät hakemaan kustannussäästöjä muutenkin kuin alipalkkauksella:

- Työnantajavelvoitteiden noudattamatta jättäminen vääristää yritysten välistä kilpailua markkinoilla, Ikonen muistuttaa.

Joskus ilmenee, ettei ulkomaalaisella työntekijällä ole työnteko-oikeutta Suomessa. Vaikka työntekijä olisi palkattu jonkin viranomaisen, esimerkiksi TE-toimiston kautta, verokortti ja henkilötunnus eivät tarkoita, että työntekijällä on työnteko-oikeus Suomessa. Se on tarkistettava virallisesta matkustusasiakirjasta.

Avi:lle saa toimittaa vinkkejä työpaikoista joissa on ilmennyt epäkohtia. Ikonen huomauttaa, että vaikka parkkipaikalla olisi paljon virolaisia autoja, se ei riitä aiheeksi epäillä väärinkäytöksiä.

Avin tämän vuoden tavoite on runsaat 4000 tarkastusta.

Ihmisiä kaupataan yhä enemmän töihin

Usein ihmiskaupan uhrin maahantuloon liittyy laittomuuksia. Matka Suomeen on järjestetty ja tehdään mahdollisesti väärennetyillä asiakirjoilla ja passilla. Uhri voi olla velkasuhteessa työnantajaansa matkakustannusten takia, ja hän lyhentää velkaa työllään.

Ihmiskauppaa ei ole juuri todettu alihankintatilanteessa. Tyypillisimmin ihmiskauppaan törmätään teollisuudessa ja maataloudessa, mutta eniten sitä harjoitetaan ravintola-alalla. Lounais-Suomen aluehallintoviraston tarkastaja Kristiina Linna kertoo epäiltyjä tapauksia ilmenevän muutamia vuodessa Varsinais-Suomessa.

- On turha kieltää, etteikö maassamme olisi ihmiskauppaa, mutta ongelmaa on turha myöskään paisutella. Ihmiskauppa on yhä enemmän työperäistä. Maksetaan erittäin alhaista palkkaa ja teetetään hyvin pitkiä työaikoja, Linna kertoo.

Kiskonnantapaisessa työsyrjinnässä työntekijä asetetaan epäedulliseen asemaan käyttämällä hyväksi taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä, ajattelemattomuutta tai tietämättömyyttä.

- Työnantaja saattaa myös rajoittaa kielen opiskelua tai kieltää sen kokonaan, sekä rajoittaa liikkumista ja vapaa-ajan viettoa, Linna jatkaa.

Mikäli on syytä epäillä ihmiskauppaa, siitä on hyvä ilmoittaa Avi:n tai poliisille, jotka tutkivat vihjeen.

Monen sotkun takana ovat talousongelmat ja sairastaminen, mutta yritystoimintaa jatketaan härkäpäisesti liian kauan. Jos yrittäjällä ei ole rahaa tilitoimiston laskun maksamiseen, toiminta on syytä lopettaa, rikoskomisario Kirsi Alaspää sanoo.

–a-ss.