Mikä oikein on veneen ja laivan ero? Sitä ei osaa kysyttäessä varmasti määritellä edes Uudenkaupungin Työveneen toimitusjohtaja Harri Putro.

Yritys rakentaa hyötyaluksia raskaaseen, lähinnä viranomaiskäyttöön: suurimmat ovat yli 60-metrisiä, kuten merivoimille valmistunut monitoimialus Louhi tai rajavartiolaitoksen alukset Tursas ja Uisko.

Tuotteisiin kuuluu myös esimerkiksi losseja, luotsikuttereita, partioveneitä – ja muun muassa se kuuluisa tasavallan presidentin vene, jonka moderniin designiin Putro on hyvin tyytyväinen, vaikkei hänellä ole lupaa sitä sen tarkemmin esitellä.

- Tilaaja määrittelee tarpeen – me suunnitellaan alus sen mukaan. Periaatteessa kaikki aluksemme ovat aika erikoisia, Putro miettii.

Kaiken kaikkiaan yrityksestä on luovutettu yli 200 alusta.

Yleensä aluksen valmistuminen vie – suunnittelusta alkaen – vuodesta pariin vuoteen.

Suunnitteluryhmään yrityksen henkilöstöstä kuuluu 5-6 tai jopa 10 henkeä, mutta isompiin kokonaisuuksiin, joissa tarvitaan volyymia, käytämme suunnittelussa myös alihankintatyötä, sanoo Putro.

Myös tuotannossa pärjätään omalla väellä, mutta ylikuorman tasauksissa tarvitaan alihankintaa erilaisiin työlajeihin.

Pienet volyymit ongelmana

Uudenkaupungin Työvene on perustettu vuonna 1987. Tätä nykyä 70 henkeä työllistävällä yrityksellä on seitsemän pääomistajaa, joista viisi myös työskentelee yrityksessä. Harri Putro on ollut yrityksen johdossa jo 15 vuotta.

- Meillä on täällä hyvät fasiliteetit, mutta eihän tämä aina silti helppoa ole.

Kannattavuuden kanssa on tasapainoiltava, sillä ongelmana on yrityksen tuotesegmentti.

- Meidän kokoluokassa ei päästä volyymeihin. Samanlaisia aluksia tilataan korkeintaan muutama. On aikamoinen haaste, miten hankkeet pystytään junailemaan niin, että ne ovat kannattavia, Harri Putro pohtii.

Pienemmän kokoluokan aluksissa riittää kilpailua kotimaan lisäksi myös Baltiassa, Saksassa, Puolassa ja Englannissa, joissa on kolmisenkymmentä meidän kokoluokan valmistajaa, Putro laskee.

Yrityksen ulkomaiset asiakkaat ovat suurimmaksi osaksi Itämeren alueelta, joskin myös muualle Eurooppaan, kuten Brittein saarille menee aika paljon tilauksia.

Eri valtioiden julkisten hankintojen suhteen on näkyvissä hieman kotiinpäin vetoa, vaikka pääosin viranomaiset noudattavatkin EU-lainsäädäntöä, Harri Putro sanoo.

- Kuka painottaa hintaa, kuka laatua tai toimitusaikaa. Suomessa yleisesti toimitaan reilusti. Ei siinä ole mitään valittamista. Itseä vain harmittaa, jos tarjouskilpailun häviää.

Hinnalla ei kilpailla

Hinta on tietysti usein se yleisin kilpailutekijä, mutta suomalainen valmistaja ei hinnalla oikein voi kilpailla.

- Suomessa on korkeat kulut ja se siirtyy hintaan. Emmekä me saa tarjouskilpailuissa mitään hyötyä siitä, että täällä Suomessa tietyt asiat ovat kunnossa.

Alan yleisellä tilanteella on vaikutuksensa - tosin pienemmässä mittakaavassa – totta kai myös Uudenkaupungin Työveneeseen.

- Turun telakan tilanne vaikuttaa henkiseen ilmapiiriin, kun sitä niin paljon repostellaan julkisuudessa. Se on toimialan kannalta huono asia: laji on herkkä, harmittelee Putro.

Myöskään viranomaiset eivät tilaa aluksia turhaan, vaan sen mukaan, mitä niiden tehtäviin kulloinkin kuuluu. Lainsäädäntökin muuttuu ja viranomaisten velvoitteet sen mukaan. Voi tulla tilanne, ettei jotakin alustyyppiä enää tarvitakaan.

- Meillä on silti töitä nyt ensi kesään asti. Suunnittelupöydällä tai jo rakenteilla on kuusi alusta, Harri Putro toteaa.

Harri Putro esitteli rakenteilla olevaa alusta Uudenkaupungin Työveneen hallissa.

Monitoimialus Kindral Kurvits luovutettiin Viroon viime vuonna.