- En ole koskaan ollut yrittäjänä niin vapaa, kuin täällä Kiinassa, sanoo tanskalainen Torben Vester, joka ryhtyi ravintolayrittäjäksi Pekingissä viisitoista vuotta sitten.

- Kaikki on täällä niin paljon yksinkertaisempaa kuin Pohjoismaissa, jossa yrittäjältä kuluu kolme kuukautta vuodesta byrokratian hoitamiseen. Täällä pärjää hyvillä suhteilla. Kunhan on hyvä kiinalainen yhteistyökumppani, niin kaikki onnistuu ja menestymisen mahdollisuuksia on paljon. Kumppanin valinnassa kannattaa tosin olla tarkkana. Huono kumppani vie rahasi ja katoaa, Vester varoittaa.

Ennen muuttoaan Kiinaan Vester työskenteli muoviteollisuuden kansainvälisissä tehtävissä.

Monet asiat ovat kiellettyjä, mutta kaikki on mahdollista

Kiinassa yrityksen perustajan tulee osoittaa, että hänellä on 150.000 juania, eli noin 18.000 euroa. Yrittäjä voi vaikka lainata summan kolmeksi päiväksi osoittaakseen varallisuutensa ja jos rahat ovat omia, ne voi käyttää haluamallaan tavalla. Vesterin mukaan pienten yritysten verotusjärjestelmä ei ole kovin virallinen ja palkat maksetaan työntekijöille käteisellä.

Kiinalainen minimipalkka on noin 2.500 juania eli suunnilleen kolmesataa euroa kuukaudessa ja pienissä yrityksissä se maksetaan käteisellä. Vakuutuksia ei työntekijöille tarvitse välttämättä ottaa. - Palkkaan mieluiten nuoria työntekijöitä, jotka tulevat maaseudulta, Vester sanoo.

- Yhden lapsen politiikan pilaamat kaupunkilaisnuoret eivät ole hyviä työntekijöitä. Varsinkin pojat on pilattu hemmottelulla, sillä he ovat perheen varantoa. Tyttöjen työpanos siirtyy naimisiinmenon jälkeen miehen suvulle. 4000 vuotta vanhat perinteet ohjaavat edelleen toimintaa, vaikka maa on viime vuosina kehittynyt ja vaurastunut suorastaan räjähdysmäisellä tavalla.

Vester äityy pohdiskelemaan kiinalaisen ja pohjoismaisen kulttuurin ja sosiaaliturvajärjestelmän eroja.

- Suomalaiset ja tanskalaiset arvostelevat aasialaista järjestelmää, jossa lapset elättävät oman perheensä vanhukset. Minusta näyttää ihan siltä, että pohjoismaissa vanhukset joutuvat elättämään itsensä ja työskentelemään yhä vanhempina. Täällä eläkeikä on 55 vuotta.

Sukupolvi, joka syntyi kultaiset syömäpuikot suussaan

- Työntekijät eivät ole erityisen sitoutuneita työnantajaansa ja vaihtavat työpaikkaa heti kun parempaa työtä on tarjolla. Useat työnantajat kohtelevat työntekijöitä hyvin huonosti ja jopa lyövät, jos kaikki ei suju toivotulla tavalla, työsuojelua ei täällä tunneta, Vester kertoo.

- Minä olen tavallista parempi työnantaja ja maksan yhdelle työntekijälleni esimerkiksi lastenhoitajan. Muuten hän joutuisi lähettämään lapsensa vanhempiensa luo maaseudulle ja äiti ja tytär näkisivät toisiaan vain muutaman kerran vuodessa.

Nuoret ”kultaiset syömäpuikot suussaan syntyneet” kiinalaiset käyttäytyvät usein ylimielisesti maalta tulleita työntekijöitä kohtaan.

- Kun ravintolaani tulee kiinalaisia nuoria asiakkaita, henkilökunta tappelee takahuoneessa siitä kuka joutuu heitä palvelemaan. Miltä teistä suomalaisista tuntuisi, jos ravintolassa palveltaisiin innokkaasti venäläisiä ja paettaisiin takahuoneeseen, kun asiakkaiksi tulisi suomalaisia, kysyy Torben Vester.

Uusi hemmoteltu ja koulutettu yrittäjäsukupolvi

Yrittäjyys on ollut mahdollista Kiinassa 1980-luvulta lähtien. Seuraavan kymmenen vuoden aikana kolme miljoonaa kiinalaisyritystä tekee ensimmäisen sukupolvenvaihdoksen. 90 prosenttia yritysjohtajista aikoo siirtää omistuksen ja johdon lapsilleen. Hemmotellut nuoret johtajakokelaat ovat saaneet liiketaloudellisen koulutuksensa ulkomailla, maailman parhaissa yliopistoissa.

Yrittäjien määrä Kiinassa kasvaa jatkuvasti.

- Yksi syy yrittäjyyden suosioon on varmasti se, että työntekijän asema on niin huono ja kohtelu ala-arvoista, kukapa nyt haluaisi työskennellä kelvottoman pomon alaisuudessa, Vester kysyy.

- Aikaisemmin kun kaikki työskentelivät hallitukselle, oli työntekijän asema jonkin verran parempi. Ei tämä enää ole mikään kommunistimaa, Vester nauraa.

- Kommunistit ovat kyllä hallinnossa, mutta tämähän on maailman kapitalistisin yhteiskunta.

Kiinan kansantuote ylittää USA:n lukeman tänä vuonna. Kasvu on pitkään ollut 20 prosentin luokkaa, joskin on nyt hidastunut seitsemään prosenttiin. Kiinalaiset ja Kiinaan tulleet ulkomaalaiset yrittäjät ovat vuolleet kultaa monta vuotta. Talous on perustunut pitkään yksinomaan kotimaiselle halpatuotannolle. Vienti on nyt hidastumassa ja palkat sekä hinnat ovat voimakkaassa nousussa.

- Ei tänne nyt enää kannata lähteä yrittäjäksi, kymmenen vuotta sitten tilanne oli paljon lupaavampi, Vester sanoo.

- Nyt kannattaa mennä Afrikkaan, sinne kiinalaisetkin menevät investoimaan tällä hetkellä. Siellä on raaka-aineita ja halpaa työvoimaa.

Torben Vester pitää henkilökunnastaan parempaa huolta kuin kiinalaiset yrittäjät keskimäärin.

Työturvallisuusasioissa ei Kiinassa olla kovin tarkkoja.

Anne Pentti