Kulttuuriuutisia hieman tarkemmin seuraavat eivät ole voineet välttyä törmäämästä Ville Saukkosen nimeen. Mies tuntuu ehtivän vähän joka puolelle Suomea. Mikä on sikäli hämmästyttävää, että kysymys on oopperaohjaajasta. Onko meillä tosiaan maakunnissakin näin paljon oopperaa?

- Olen ohjannut lähes sata oopperaa erilaisille opiskelija- ja pienryhmille, Saukkonen todistaa auliisti.

Toki hän on ohjannut Kansallisoopperassakin, jossa ei enää ole talon omaa ohjaajaa. Esimerkiksi juuri tänä syksynä kiertueella nähty pienoisooppera Karhu oli hänen ohjaamansa.

Turkuun hänet toi marraskuun alussa järjestetty Kamarioopperafestivaali, jonka ohjelmaan kuuluvan, saksalaisen säveltäjän Udo Zimmermannin tositapahtumiin perustuvan oopperan hän ohjasi Tehdasteatterilla.

Festivaalin pääorganisaattorina toimii kaarinalainen kulttuuriyrittäjä Liisa Mattila.

- Olen Liisan kanssa tuttu jo hänen konservatorion ajoiltaan, jolloin tein produktion Sigyn-saliin. Hänelle olen aina sanonut, että haluaisin ohjata tämän Zimmermannin oopperan, ja nyt hän sitten soitti, että oli järjestänyt rahat.

Tilanteen mukaan

Valkoinen ruusu kertoo tositarinan natsi-Saksaa vastustaneesta opiskelijoiden vastarintaliikkeestä toisen maailmansodan aikana. Lentolehtiä jakaneet sisarukset Hans ja Sophie Scholl jäävät kiinni itse teossa ja heidät on tuomittu kuolemaan.

Ville Saukkonen ohjaa esityksen hyvin minimalistisesti, käyttäen hyväksi Tehdasteatterin paljaita betonipintoja, valoja ja varjoja. Se on hieman toista kuin hänen monet muut ohjauksensa, jotka tunnetaan aika räväköistäkin ratkaisuista.

Mutta tekstin pohjalta mennään. Ja tilanteen mukaan. Saikkonen on oppinut joustavaksi moninaisten oopperaproduktioiden kiemuroissa. Rahasta on aina pulaa, myös oopperamaailmassa.

Hän silti viime kädessä päättää myös esimerkiksi produktion visuaalisesta puolesta.

-Ohjaaja ei saa kuitenkaan leikkiä jumalaa. Täytyy kuitenkin tietää mitä tekee: olla lähinnä valistunut itsevaltias.

Myyntimies luo verkostoja

- Minä olen tällainen kulttuurin yksityisyrittäjä, jonka toisaalta pitää olla myös todella aktiivinen ja sosiaalinen ja luoda koko ajan verkostoja. Koko ajan pitää miettiä, mitä voisi tehdä, mitä ostaa ja mitä myydä, Saukkonen luonnehtii.

Seuraavaksi pitäisi myydä jollekin idea Suomen itsenäisyyden juhlavuoden oopperasta Kuusiston linnan raunioilla.

- Liisa vei minut kerran sinne ja aloin heti miettiä, mikä teos tänne sopisi. Se on tietysti Rautavaaran Thomas, jonka päähenkilö on piispa Thomas (Tuomas). Hän oli ensimmäisiä ihmisiä, jotka ajattelivat, että Suomi voisi joskus olla itsenäinen valtio.  Se on hieno teos, ja se sopisi sinne, sillä se on tehty laulujuhlille ja festivaaleille, Ville Saukkonen suunnittelee jo täyttä päätä.

Hän itse asiassa tietää jo senkin, kuka olisi täsmälleen sopiva nimiroolin laulaja. Oopperaa suunnitellaan aina vuosiksi eteenpäin.

Ville Saukkonen ihastui Tehdasteatterin paljaisiin betonipintoihin ja ohjasi esityksen hyvin minimalistisesti, käyttäen hyväksi lähinnä vain valoja ja varjoja.

Ooppera on ryhmätyötä. Sopraano Kaisa Ranta ja baritoni Ville Rusanen lauloivat Valkoisen ruusun kuolemaantuomittuina sisaruksina.

anneli.perkio@y-lehti.fi