Alkusyksyn polttoaineen hinnannousu vaivasi kuljetusyrityksiä, joiden kannattavuus laski, kun kustannuskorotuksia ei saatu vietyä kuljetushintoihin. Alalla kilpailu sopimuksista on kova, joskin etenkin sesonkiaikaan töitä olisi tekijöitä enemmän.

– Keväällä ja kesällä on vaikea löytää päteviä työntekijöitä. Tämä on koko alan ongelma, Kuljetusliike Majalaisen toimitusjohtaja Jukka Majalainen sanoo.

Majalainen on pitkän linjan kuljetusyrittäjä, joka on johtanut yritystä vuodesta 1972 lähtien.. Hänen isänsä perusti yrityksen Mynämäelle vuonna 1932. Majalainen ajaa Turun ja Rauman alueella säiliöautolla raskasöljyä sekä kesällä myös bitumia. Lisäksi yrityksen autot kuljettavat soraa ja sepeliä sekä juurikkaita ja irtorehua.

Etenkin säiliökuljetuksissa vaatimukset ovat koko ajan kasvaneet.

– Turvallisuusasetukset määrittävät toimintaa tarkasti. Autojen tulee olla säädösten mukaisia. Lisäksi säiliöpainekatsastuksia tehdään paljon. Monilla muilla kuljetusaloilla ei tällaisia kuluja ole näin paljon, Suomen säiliöautoliiton hallituksessa toimiva Majalainen sanoo.

Teknistyminen edellyttää investointeja

Kuljetusalalla on paljon puhuttu uusissa autoissa pakollisen digipiirturin käyttöönotosta ja tästä aiheutuvista lisäkustannuksista. Majalainen pitää tätä kohua osin liioiteltuna, sillä kyse on ainoastaan lainsäädännön kontrollin paranemisesta.

– Tosin etenkin pienille yrityksille piirtureiden hankkiminen voi tuoda lisäkustannuksia, sillä itse laitteen lisäksi järjestelmä edellyttää tietokonetta, jota kaikilla kuljetusyrittäjillä ei ole käytössä.

Säiliöautopuolella lainsäädännön lisäksi myös öljy-yhtiöiden toisistaan poikkeavat vaatimukset teettävät työtä. Yhtiöiden järjestämät vuosikatsastukset ovat vielä viranomaiskatsastuksia kovempia.

– Säiliöpuolella kannattavuus on heikentynyt jonkin verran, Majalainen toteaa.

Ensilumien saapuessa öljykuljetukset alkavat, sillä pakkanen on alalla usein paras myyntimies. Maailmanpolitiikan tapahtumat ja öljyn hinnan epävakaus ovat saaneet tosin omakotitalot ottamaan entistä pienempiä öljyeriä kerrallaan.

Eläinkuljetuksiin ei ulkopuolista työvoimaa löydy

Elintarvikekuljetuksissa ja etenkin eläinkuljetuksissa tilanne on hieman muusta kuljetusalasta poikkeava. Alan yritykset ovat usein pieniä, ja yksityisyrittäjä ei ole lainkaan harvinainen näky. Ulkopuolisen työvoiman löytäminen on vaikeaa, kun ajotaidon lisäksi kuljettajan tulisi pystyä toimimaan eläinten ja tuottajien kanssa.

Elintarvike- ja eläinkuljetuksia ajava salolainen Risto Juhani Määttänen päätti osin tästä syystä myydä toisen kuljetusautonsa pari vuotta sitten ja jatkaa kuljetuksia yksin. Yksinyrittäjänä suvantovaiheetkaan eivät muodostu niin suureksi ongelmaksi.

Eläintilojen määrä on parin vuosikymmenen aikana vähentynyt, joskin tilojen koon kasvu on kompensoinut muutosta mutta myös muuttanut työn luonnetta.

– Ajomatkat ovat pidentyneet. Aikaisemmin saatoin ajaa Salon lähiseudulla viiden kunnan alueella. Tänä päivänä kuljetuksia on suurella alueella Raumalta, Tampereelle ja Porvooseen, Määttänen sanoo.

Eläinkuljetuksissa ei kilpailu ole yhtä kovaa kuin toisilla kuljetusaloilla. Myös polttoainekustannusten nousu on useimmiten saatu kompensoitua hinnoittelua korottamalla. Alan kannattavuutta ei voi tosin Määttäsen mukaan kehua erityisen hyväksikään. Töitä tosin riittää, jos on tekijöitä.

Säiliökuljetuksissa kalustevaatimukset ovat Jukka Majalaisen mukaan kuljetusalan kovimpia.

Mikko Mentula