Turun satama on Suomen tärkeimpiä rahtiväyliä. Turun asema Skandinavian tavaraliikenteen porttina on tärkeä ja tarve laivaliikenteelle suurta. Hiipuva matkustajaliikenne luo kuitenkin muutospaineita liikennöintiin.

VR Cargo päätti marraskuun alussa avata säännöllisen junareitin Turusta Pekingiin. Suunniteltu uusi ratayhteys lähtisi Turusta ja kulkisi Venäjän halki aina Kiinaan asti. Junareitti puolittaisi kuljetuksen keston merimatkaan verrattuna. Uusi reitti toisi Turun keskeiseksi kauttakulkupaikaksi.

– Olemme tehneet yhteistyötä Tukholman sataman sekä Suomen ja Ruotsin valtiollisten rautatielaitosten kanssa. Reitti on käytännössä kuljetusketju, jossa eri pisteet yhdistetään toisiinsa, Turun sataman toimitusjohtaja Christian Ramberg sanoo.

Turun asemaa raiteilla kulkevan rahdin suhteen vahvistaa se, että Turussa on Suomen ainoa junalauttasatama. Tällä hetkellä junalauttasataman kautta kulkee vilkas tuontiautojen liikenne.

Rahdin kannalta Suomi on saareke, ja merikuljetukset ovat välttämättömiä. Myös kuljetusliike Frans Maas Finlandin toimitusjohtaja Matti Miettunen uskoo rahtiliikenteen kasvuun.

– Itämeren liikennöinnin uudelleenjärjestelyt vaikuttavat voimakkaimmin matkailuun ja turistibisnekseen. Rahdin puolella on pikemminkin tarvetta lisäkapasiteetille.

Turun kautta kulkeva rahtiliikenne on kasvanut viime vuodesta 2,5 prosenttia, joka on samaa luokkaa kuin Skandinavian liikenne laajemminkin.

Matkustajaliikennettä vaivaavat ylikapasiteetti ja kova kilpailu

Turussa seurataan tarkasti Silja Linen myyntitoimenpiteitä ja kaupan vaikutusta Turusta lähtevien alusten liikennöintiin. Tarvetta matkustajaliikenteelle Turusta Ahvenanmaalle ja Tukholmaan on, mutta liikenne hakee muotoaan.

Mahdolliset linjojen lopettamiset eivät aiheuta satamassa suuria huolia..

– Matkustajaliikenteelle on edelleen tarvetta. Tällä hetkellä markkinoilla on ylikapasiteettia, eikä laivoja saada täytettyä. Vähemmilläkin lähdöillä matkustajamäärät voisivat olla samaa luokkaa kuin nyt, satamajohtaja Ramberg sanoo.

Tällä hetkellä Turusta lähtee Tukholmaan kuusi laivaa päivässä. Ainoastaan erikoislähdöt sesonkiaikoihin ovat täynnä. Suurimman osan ajasta laivat seilaavat osittain tyhjinä.

Koko Itämeren ja Turun matkustajaliikenne tullee jatkossa kulkemaan enemmän rahdin ehdoilla. Rahdin ja matkustajat yhdistäville, niin sanotuille ropax-lautoille, on kysyntää.

Kaikkiaan matkustajaliikenteen määrä on vakiintunut Turussa noin neljään miljoonaan matkustajaan vuodessa. Tosin vuoden 2004 heinäkuusta tämän vuoden heinäkuuhun Turun reittien matkustajamäärät tippuivat viidellä prosentilla.

Ulkomaankauppa ja elinkeinoelämä ovat Christian Rambergin mukaan Turun sataman tärkeimmät työllistäjät. Satama luo edellytykset tavaran kulkemiselle ja säilytykselle.

– Olemme useamman vuoden ajan panostaneet terminaaleihin ja varastotiloihin. Ovakon-alueen varasto edistää jakelutoimintaa, Ramberg toteaa.

Sataman kilpailukyvyn kannalta myös tiukkojen ympäristövaatimusten toteuttaminen asettaa haasteita.

Turun sataman asema rahtiliikenteen porttina on vahva. Turussa on muun muassa Suomen ainoa junalauttasatama. Kuva: Turun satama / Suomen Ilmakuva Oy.

Henkilöjunat kulkevat Turun satamasta Helsingin ja Tampereen suuntaan, mutta rahti kulkee kiskoja pitkin tulevaisuudessa aina Pekingiin saakka.

-mm