Jo viime vuonna yritysneuvontaorganisaatiot totesivat vuoden 2014 tuovan muutoksia. EU-ohjelmakausi on vaihtunut, rahanjako on kesken, ja käytännössä kaikki jatkavat niukemmin varoin ja pienemmällä henkilöstöllä.

Loimaan seutukunnan kuntien (Aura, Koski Tl, Loimaa, Marttila, Oripää, Pöytyä ja Tarvasjoki) yhteinen yrityspalveluyksikkö Yrityskolmio lopettaa toimintansa kokonaan tämän tai ensi vuoden puolella. Jo nyt toimintaa on järjestelty uudelleen.

Irtisanoutunut ja uudessa toimessa aloittanut Yrityskolmion entinen toimitusjohtaja Pertti Pulli kertoo, että Yrityskolmion palveluksesta siirtyy kolme henkilöä Loimaan kaupungin yrityspalveluihin. Siinä toimintaa johtaa kehittämisjohtaja Matti Tunkkari.

- Yrityskolmion hallitus suunnittelee ja toteuttaa yhdistyksen varojen käytön sääntöjen mukaisesti, Pulli toteaa.

Loput kuusi kuntaa ovat perustaneet vuoden alusta yhteisen yksikön, Auranmaan yrityspalvelut, jonka isäntäkuntana toimii Aura. Pulli mainitsee energianeuvonnan siirtyneen Pöytyän kunnan hallinnoimaksi. Auranmaan yrityspalvelujen mukaan energianeuvontaa tarjotaan vielä kuluvan vuoden ajan.

Uudet Auranmaan yrityspalvelut ovat elinkeinoasiantuntija Lassi Rosalan mukaan pitkälti Yrityskolmion linjoilla. Tarvittaessa elinkeinoasiantuntijat, Rosala ja Riikka Peippo, ohjaavat asiakkaan erityisasiantuntijapalveluihin.

- Liikumme ympäri kenttää tapauskohtaisesti, Rosala kertoo.

Hautomopäällikkö Helena Mäkimattila kertoo Loimaan seutukunnan yrityshautomon toimivan 30.11.2014 saakka.

Palvelua ja neuvontaa resurssien mukaan

Vakka-Suomen seutukunnan yritys- ja elinkeinotoimintaa palveleva Ukipolis Oy:n va. toimitusjohtaja Raimo Rantanen kertoo merkittävän osan palveluista jatkuvan, vaikka jotkin hankkeet päättyivät vuodenvaihteessa.

- Uusyritysneuvonta toimii edelleen, ja voimme tarjota neuvontaa tuote- ja palvelukehittämiseen. Myös maksullisia palveluita esimerkiksi tukihakemusten täyttämiseen on tarjolla, Rantanen toteaa.

Ukipoliksessa jatkuvat hautomopalvelut ja jotkin liiketoiminnan kehittämiseen liittyvät palvelut. Elintarvikealalle löytyy neuvontaa erityisesti kala-alan yrityksille. Hyvinvointialalle suunnattu hanke päättyy maaliskuun lopussa. Teollisuusyritysten verkostoitumista ja liiketoimintaa tukeva hanke jatkuu. Myös energianeuvontaa on tarjolla.

Enemmän vähemmällä

Turun Seudun Kehittämiskeskus jatkaa yrityspalvelu- ja kehittämiskeskus –kokonaisuutena Potkurin kanssa. Hankevaltaisuus näkyy henkilöstömuutoksissa, mutta johtaja Niko Kyynäräinen kertoo, että palvelut pyritään pitämään entisellä tasolla samalla kun resursseja kohdennetaan uudestaan.

Uutta on startti-info –kokonaisuus alkaville yrityksille. Siihen osallistuminen on edellytys neuvontaan pääsemiselle. Poikkeuksista sovitaan tapauskohtaisesti. Kyynäräisen mukaan on pääasia, että neuvontaan tullaan valmiimpina. Kehittämiskeskus panostaa myös verkkopalveluiden kehittämiseen.

- Haluamme tuoda neuvontaa esille paremmin. Potkurin kautta käytössämme on hyvä asiantuntijaverkosto. Verkkotyökalut kehittyvät ja yleiset portaalit ovat hyödynnettävissä. Käytännössä yritämme tehdä pienemmällä väkimäärällä entistä enemmän, Kyynäräinen valottaa tilannetta.

Aloittavien yritysten Potkuri

Yrityspalvelukeskus Potkurin hallinnollinen vetovastuu siirtyi vuodenvaihteessa Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksesta Turun Seudun Kehittämiskeskukselle valtion niukentuneen talouden vuoksi. Potkurin palveluvarustus ei muutu, mutta henkilöstö on vähentynyt.

- Taustayhteisönä jatkavat TSEKin lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskus, TE – ja verotoimisto. Myös oppilaitosyhteistyö jatkuu, joskin sen muoto muuttuu, yritysasiamies Markku Määttänen selvittää.

Potkuri keskittyy ensisijaisesti alkavien yritysten neuvontaan. Varausajat ovat pari viikkoa.

- Potkurin 8,5 vuoden historian aikana on perustettu 6249 yritystä, joista noin kolme neljästä toimii edelleen, Määttänen toteaa.

Potkurin toimisto muutti viime syksynä TE –toimiston taloon Linnankadulle Turussa.

Laserteknologiaa ja laajennus yrityspuistoksi

Laitilan kaupunki on ollut yhtenä käynnistäjänä laserteknologian kehittämishankkeissa Vakka-Suomessa. Kasitien yrityskeskuksessa on jo kymmenen vuotta toiminut Laserkeskus Oy, jonka toiminta käynnistyi aikuiskoulutuskeskus Innovan yhdessä alueen metalliyritysten ja kaupungin kanssa teettämän Tekes-selvityksen pohjalta.

Kaupunki omistaa tilat, joita se vuokraa yritykselle. Kaupungin budjetissa on varaus uuden kehittämishankkeen käynnistämiselle heti kun uuden EU-ohjelmakauden rahoituskuviot selkenevät.

- Laserteknologian toimintaympäristön kehittämishanke tähtää teknologian entistä laajempaan käyttöön myös hitsauksessa. Vaikka laitteisto on arvokas, teknologian käyttöönottoa puoltavat laatu ja nopeus, elinkeinoasiamies Esa Buri kertoo.

Länsirannikon koulutus Oy WinNovan alaisuudessa toimiva laserhitsauksen koulutus- ja koetuotantotehdas Lasepro, Laserkeskus Oy ja Laitilan kaupunki muodostavat merkittävän laserteknologiakeskittymän, joka tarjoaa metalliteollisuuden tuotekehitys-, alihankinta- ja koulutuspalveluja. WinNovan ja Lasepron yhteistyökumppaneita ovat Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Turun Koneteknologiakeskus.

Tavoitteena on pysyvä toimintamalli laserhitsauksen edistämiseksi. Kaupunki on laajentamassa Kasitien yrityskeskuksen laajentaminen yrityspuistoksi.

Kaupunki ostaa uusyritysneuvonnan ja yrityshautomopalvelut Ukipolis Oy:ltä, jolla on toimipiste yrityskeskuksessa.

- Yritystonttien kysyntä on vilkastunut, toimitila- ja yritystonttikysymyksistä vastaava Buri mainitsee.

Salon seutu korkeamman yritystuen alueeksi

Vuodenvaihteessa päättyi vanhan EU-ohjelmakauden hankkeita, ja niiden mukana seitsemän määräaikaista työsuhdetta Yrityssalossa. Salon kaupungin elinkeinoyhtiö työllistää nyt 15 henkilöä. Palvelutarjontaa yrityksille ei ole karsittu.

- Toimintaa on tehostettu, ja tiimin sijasta palvelua antaa kulloinkin yksi ihminen, kehittämispäällikkö Maija Pirvola kuvailee.

Pirvola lupaa, etteivät supistustoimenpiteet näy asiakkaalle. Nyt töitä tehdään entistä tiiviimmin yhteistyökumppaneiden, esimerkiksi Salon seudun yrityskummit, kanssa.

- Ehkä suurin ero viime vuoteen on, ettei meillä ole tarjota yrityksille tukea ulkopuolisen asiantuntijan palveluihin ja heidän kanssaan toteutettaviin kehittämistoimenpiteisiin.

Salon seutukunta on nostettu korkeamman yritystuen alueeksi, sillä se on äkillisen rakennemuutoksen aluetta. Tukialuemäärittely vaikuttaa siihen, millaisella tukiprosentilla yrityksille voidaan myöntää investointeihin kohdistuvaa kehittämisavustusta. Uusi status voi mahdollistaa korkeamman tukiprosentin pienille ja keskisuurille yrityksille.

Koulutusvastaava Kari Laine WinNovasta ja elinkeinoasiamies Esa Buri tarkastelevat laserhitsausrobottia Lasepron protopajassa Laitilassa.

anna-silja.suutarinen@y-lehti.fi