Mitä yrittäjyys oikein tarkoittaa? Liiketaloustieteilijä vastaa kysymykseen todennäköisesti aivan toisin kuin kasvatustieteilijä. Jouni Suominen heittäytyy yrittäjyyden syvimmän filosofisen olemuksen pohdintaan väitöskirjassaan, jonka nimi on ”Missä Tiimiyrittäjyys – yrittäjyyden eetoksen ja yrittäjyyskasvatuksen filosofisten lähtökohtien kriittistä arviointia”. Väitöskirja esitettiin Tampereen yliopistossa joulukuussa.

Mitä tiimiyrittäjyys sitten parhaimmillaan on? Suomisen mukaan tiimiyrittäjyydelle on leimallista kaikkien yrityksen työntekijöiden vahva sitoutuminen yritystoiminnan tavoitteisiin ja kyky fokusoida oma psyykkinen energia saman tavoitteen toteuttamiseksi.

- Jälkeenpäin huomasin, että kyseessä taitaa olla sama ilmiö, mitä Steve Jobs kuvasi Applea koskevassa menestystarinassa, Suominen sanoo.

Liiketaloustieteestä ei kuitenkaan löytynyt pyrkimystä ”luoda kasvun ilmapiiriä” tai ”edistää ihmiseksi kasvamista”. Näitä pidetään Suomisen mukaan idealistisina ja jopa hieman outoina tavoitteina.

Vähemmän yrittäjyyskoulutusta – parempia yrityksiä?

Suomisen mukaan tiimiyrittäjyyden kehittämiseen tähtäävä koulutus puuttuu edelleen yliopistojen ja korkeakoulujen koulutusohjelmista. Rajuimpana väitteenään Suominen esittää, että useat yritystalouden koulutusohjelmat jopa haittaavat Applen tai Nokian tapaisten kasvuyritysten syntymistä. Suomisen mukaan Suomeen saattaisi syntyä uusia nokioita todennäköisemmin, mikäli vallitsevia yrittäjyyskasvatuksen opintoja ja koulutusohjelmia vähennettäisiin kaikilta koulutusjärjestelmän tasoilta

Yrittäjyyskasvatus sisälle koulutusaloihin

- Työvoimapoliittinen yrittäjäkoulutus keskittyy lähinnä teknisiin suorituksiin, kuten starttirahahakemuksiin ja budjetointiin, sanoo Juha Harikkala, joka on Länsirannikon Koulutus Oy WinNovan vastuukouluttaja.

- Aika suuri osa tarjottavasta koulutuksesta on tilaajan määräyksestä sisällöltään tietyn muotoista. Kuuden tai kahdeksan viikon koulutusjakson aikana ei kovin syvälle yrittäjyyskasvatuksessa ehditä.

Harikkala pahoittelee, että yrittäjyyskoulutus nähdään useimmiten kokonaan ammatillisesta koulutuksesta erillisenä osiona, kun se tulisi upottaa eri koulutusalojen sisälle.

- Aika paljon nykyisin on hyviäkin käytännön toimenpiteitä juuri yrittäjyysasenteen levittämisessä ja opettamisessa. Esimerkiksi YES-verkosto, yrittäjyyskasvatuksen palvelu opettajille, toimii todella hyvin.

”Kerrankin pystyin rauhassa kuuntelemaan”

Hannu Suokivi hakeutui yrittäjyyskoulutukseen vuonna 2005.

- Perustimme Solar Simulator -yrityksemme vuonna 1996 ja vuonna 2005 liiketoiminnassa tapahtui suuri muutos.

- En oikeastaan tarvinnut uutta tietoa, vaan ennemminkin uusia ajatuksia, Suokivi sanoo.

TE-keskuksen tilaama kahden vuoden mittainen ”nuoren yritysjohtajan koulutus” oli Suokiven mukaan hyödyllinen.

- En minä niin kovin paljon mitään uutta oppinut, mutta kerrankin pystyin rauhassa kuuntelemaan, mitä sanotaan, ja antamaan omille ajatuksilleni ja pohdinnoilleni tilaa. Kurssilta jäi 10 hengen porukka, jonka kanssa tapaamme edelleen kahdesti vuodessa. Koulutamme toinen toisiamme, käymme yritysvierailuilla ja kutsumme joskus ulkopuolisia asiantuntijoita puhumaan.

Yrittäjä pesee likaisen lattian

Suokiven mukaan selviytymistä yrittäjänä voidaan kyllä opettaa, mutta yrittäjämäistä, toimeen tarttuvaa asennetta ei pysty opettamaan.

- Yrittäjämäisen asenteen voisi ehkä kiteyttää siihen, että kaikkea pitää tehdä: jos lattia on likainen, se pitää pestä, riippumatta siitä onko se organisaatiossa minun tehtäväni.

- Kysymys on tietysti siitä, miten yrittäjämäinen asenne määritellään. Amerikkalaisen perinteen mukaan yrittäjyys on taloudellisen tuloksen maksimointia. Tällaisella asenteella yrittäjä menestyy paremmin kuin pelkästään yrittäjyyden syvintä tiimihenkeä etsiessään – ainakin lyhyellä tähtäimellä, Suokivi täsmentää.

- Yrittäjämäinen palkkatyöntekijä saattaa olla jopa hieman hankala tapaus, koska hän menee kesken kaiken pesemään sen likaisen lattian, Suokivi arvelee.

- Yrittäjyyskasvatuksen pitäisi varmaankin lisätä sivistymistä ja monien eri alojen ymmärtämistä sekä lisätä innostusta seurata sitä mitä ympärillä tapahtuu. Kapean erikoisalueen opiskelun lisäksi tulisi lukea muiden alojen kirjoja, vaikkapa joku antiikin filosofioita käsittelevä teos, Suokivi kannustaa.

Yrittäjyyskasvatuksen tulisi lisätä sivistymistä ja monien alojen tuntemusta, sanoo Hannu Suokivi Solar Simulator Oy:stä.

Anne Pentti