Siivousvälinevarastossa oli moppi lattialla, kun olisi pitänyt olla naulassa roikkumassa.

Tämä pieni huomio pudotti joulukuussa Tuorlan puodin Oiva-raportin yleisarvosanan kaikkein leveimmän hymynaaman kategoriasta hieman vaisumpaan hymyyn – vaikka kaikkien muiden viiden kohdan hymy olikin sitä leveintä sorttia.

Esimerkiksi raaka-aineiden ja valmiin ruuan säilytys, henkilökunnan toiminta ja koulutus ja omavalvontasuunnitelma olivat oivallisessa kunnossa, mutta raportin yleis-Oiva ei silti hymyile leveintä hymyään.

Yrittäjä Marja Vaiste on hieman huolissaan, ymmärtävätkö asiakkaat asiaa.

- On hyvä, että valvotaan, mutta onko kuluttajille annettu tietoa Oiva-järjestelmästä?

Kaarinan Yrittäjien matkailutoimikunnan puheenjohtajana toimiva Vaiste on kuullut alan yrittäjiltä, ettei Oiva-tarkastuksissa tunnu vieläkään olevan selkeää linjaa. Esimerkiksi joillekin ilmoitetaan tarkastuksista ennakkoon, joillekin ei.

Vaistetta kiinnostaisi myös tietää, miten pian korjausten jälkeen yritys saa uusintatarkastuksen.

- On huono juttu, jos asia jää leijumaan – esimerkiksi puolessatoista kuukaudessa aika moni ehtii nähdä huonon raportin netissä.

Epäoikeudenmukaiselta tuntuu myös, että tarkastajan täytyy kohdella samalla tavalla vanhassa - jopa suojellussa - kiinteistössä toimivaa yritystä, kuin uusissa moderneissa tiloissa toimivia.

- Toivon, että ne jotka laativat näitä sääntöjä, tulisivat joskus käytännössä katsomaan, mitä se työ ravintolassa on. Vai noudatammeko me täällä Suomessa kaikkia sääntöjä paljon tiukemmin kuin muualla, Marja Vaiste kysyy.

Raportit julkisiksi

Oiva on tullut jäädäkseen, mutta se ole vielä valmis, sanoo ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Nina Rostiala Lounais-Suomen aluehallintovirastosta.

- Tässä ei ole mennyt vielä vuottakaan. Oiva-järjestelmä otettiin käyttöön 1.5.2013 sen jälkeen, kun elintarvikelakiin tulin pykälä valvontatietojen julkistamisesta. Tarkoitus on, että kuluttajat saavat nyt tietoa valintojensa tueksi. Toinen yhtä tärkeä tavoite on, että elintarvikevalvontaa saadaan yhtenäistettyä ja tarkastustoiminta saadaan läpinäkyviksi.

Lainsäädäntö ei muuttunut tai kiristynyt, mutta jo voimassa olevat säädökset käydään nyt läpi järjestelmällisesti joka kohteessa. Oiva-tarkastusten tulokset kirjataan valtakunnalliseen tietojärjestelmään, joka pitää huolen siitä, että kaikki asiat huomioidaan.

Rostiala on tietoinen siitä, että tarkastajat ovat kokeneet Oiva-tarkastusten asteikon käytön hankalaksi, vaikka lainsäädäntö antaakin joustomahdollisuuden – tai ehkä juuri siitä syystä.

- Arvioinnissa on tarkoitus ajatella myös kokonaisuutta, hän vakuuttaa.

Tarkastuksia yhtenäistetään

Tänä keväänä aluehallintovirastossa toteutetaan Oiva-tarkastusten alueellista kartoitusta.

- Kunnat tekevät jo nyt työtä yhtenäistääkseen Oiva-tarkastuksiaan omien valvontayksiköiden sisällä. Seuraavaksi haemme yhteistä toiminta- ja arviointitapaa eri tarkastajien ja eri aluehallintovirastojen kesken koko maassa, kertoo Rostiala.

Monin paikoin Oiva-tarkastukset ovat vasta päässeet alkuun.

- Se vie aikaa, mutta koko ajan tulee lisää kohteita, jotka saavat ensimmäisen Oiva-raporttinsa. En kuitenkaan halua antaa arvioita, kuinka monta prosenttia Oivan piiriin kuuluvista ravintoloista ja myymälöistä on tarkastettu tähän mennessä, sillä kohteiden kokonaismäärä ei ole riittävällä tarkkuudella selvillä.

Monissa kohteissa, joissa on ollut aihetta huomautuksiin, on jo tehty myös uusintatarkastus, jonka ajankohta riippuu todettujen puutteiden laadusta ja yrittäjän kanssa sovituista korjausaikatauluista.

- Tämä ajankohta on 14 vuorokautta sen jälkeen, kun korjauksille annettu määräaika on umpeutunut, sanoo Rostiala.

Oiva ei Nina Rostialan mielestä ole ollenkaan huono asia.

- Osa yrityksistä kokee, että Oiva-raportti on hyvä keino näyttää omien asioiden olevan kunnossa.

Ravintolatyöntekijä Marika Hällfors-Salmista suojellun Tuorlan majatalon pienet keittiötilat eivät haittaa. Kun tavarat pitää järjestyksessä ja omilla paikoillaan, työkin sujuu mukavasti.

anneli.perkio@y-lehti.fi