Vaikka EU-rahoituskausi vaihtui, kaudella 2014 - 2020 kaksi keskeistä rahastoa, Euroopan maaseuturahasto MSR ja Euroopan aluekehitysrahasto EAKR ovat edelleen tärkeimmät kanavat yritysrahoitukseen. Nyt MSR:n merkitys korostuu, mutta sen uusi kausi käynnistyy vasta alkuvuodesta 2015.

Maaseuturahastosta voivat jatkossakin yritykset hakea tukea kehittämis- ja investointihankkeisiin. Mutta uusia hankkeita ei oteta vielä vastaan. Pääpaino tulee olemaan maaseudun mikroyrityksissä, ja tukirahaa käytettävissä noin neljä miljoonaa euroa vuodessa Varsinais-Suomeen.

- Maaseutuohjelman uutta rahoituskautta ajatellen maaseutualueen määritystä maakunnassa ei ole vielä tehty, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen elinkeinopalveluiden rahoituspäällikkö Timo Mäkelä kertoo.

EAKR-tuet kanavoituvat Työ- ja elinkeinoministeriön kautta. Nyrkkisääntönä on, että tuetaan sellaisten yritysten hankkeita, jotka työllistävät yli 10 mutta alle 250 henkilöä, myös rajoitetummin mikroyritysten hankkeita alueilla, joita ei ole määritelty maaseutualueeksi.

Samaa kautta samoilla säädöksillä kanavoidaan kansallista tukirahaa valtion budjetista. EAKR-tukimäärä on pienentynyt, ja sitä on käytettävissä Varsinais-Suomeen alle miljoona vuodessa. Kansallisen tuen määrä ei ole vielä tiedossa, mutta sekin pienenee merkittävästi.

Rahaa äkillisen rakennemuutoksen alueille

Investointien tukeminen TEM:n yritystukien osalta keskittyy äkillisen rakennemuutoksen (ÄRM) alueille, Salon seudulle ja Kemiönsaareen. Maaseuturahasto jatkaa ensi vuonna maaseudun mikroyritysten investointien tukemista.

- On huomattava, että EAKR-osuus sekä kansallinen tukiosuus puoliintuvat. ÄRM-tuen osuus pysyy entisellään ellei peräti kasva, Mäkelä toteaa.

Eli nyt leikataan TEM-putken pk-yritysten investointituista: kone- ja laiteinvestointeihin saati toimitilarakentamiseen ei heltiä rahaa. Käytännössä investointeja tuetaan ainoastaan ÄRM-alueilla. TEM:llä on ÄRM-rahaa koko maahan 20 miljoonaa euroa vuodessa, jonka TEM jakaa määrärahaksi ELY-keskusten käyttöön näiden arvioimien rahoitustarpeiden pohjalta.

- Kun rahaa on vähemmän, on pakko priorisoida. Etusijalla ovat jatkossa kansainvälistymistä ja kasvua tukevat hankkeet. Hankekohtainen vaikuttavuuden arviointi korostuu entisestään.

Uusi laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi tulee voimaan heinäkuun alussa, ja on voimassa EU-ohjelmakauden ajan. Sen tavoitteena on tehostaa pk-yritysten avustusjärjestelmää. Se muodostuu kahdesta avustuksesta: yrityksen kehittämisavustuksesta ja yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksesta. Niitä suunnataan aiempaa riskipitoisempiin ja vaikuttavampiin hankkeisiin.

Rahoituspäällikkö Timo Mäkelä kertoo jatkossa etusijalla olevan kansainvälistymistä ja kasvua tukevien hankkeiden.

-a-ss.