Tietotekniikan kehitys muuttaa maailmaamme arvaamattomilla tavoilla. Tulevaisuudessa moni työ ja ammattikin katoaa, mutta samaan aikaan uusia syntyy tilalle. Miten 20 vuotta sitten olisi voinut kuvitellakaan, että peliteollisuudesta tulee Suomeen merkittävä tuotantoala?

- Teknologia on aina muuttanut työkuvioita. Tulee uusia työnimikkeitä, joista ei vielä tiedetä, mitä ne edes ovat, sanoo tutkimusjohtaja Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitosta, jossa osaltaan yritetään ennakoida työelämän kehitystä.

Eljala.ei näe tietotekniikan kehittymistä uhkana vaan mahdollisuutena.

- Vuosina 2004-09 internet loi 25 prosenttia kaikesta talouskasvusta. Yhtä menetettyä työtä kohti syntyi 2,6 uutta työpaikkaa. Joku peliteollisuus ei tosin paljon työllistä, mutta sen ympärille syntyy kaikkea muuta toimintaa.

Uusi teknologia luo aivan uudenlaisia tapoja luoda työtä ja liiketoimintaa vaikkapa globaaleissa verkostoissa.

Tietoverkot mahdollistavat myös esimerkiksi erilaisten lähipalveluiden kehittämisen.

- On kehitetty erilaisia applikaatioita, joiden avulla voi ottaa vastaan hetkellisiä työtarjouksia: esimerkiksi, jos on hyvä kokoamaan Ikean huonekaluja, voi applikaation avulla ottaa vastaan lyhyen työkeikan jostain lähistöltä, kuvailee Eljala.

Vanhat taidot eivät enää riitä

Suomalainen työ näyttää tulevaisuudessa painottuvan yhä vahvemmin joko korkean osaamisen aloihin tai palveluammatteihin.

- Erityisesti sosiaali- ja terveyssektorin työt tulevat lisääntymään, mutta palvelualallakin työntekijältä vaaditaan aivan uudenlaisia taitoja, Jokke Eljala ennustaa.

Myös perinteinen duunari joutuu käyttämään työssään yhä enemmän tietotekniikkaa ja esimerkiksi jatkuvasti raportoimaan työstään.

- Hänen pitää osata sellaisia töitä, jotka ennen kuuluivat esimiehille. Pikkupomojen määrä on vähentynyt työpaikoilla: viimeaikainen trendi on ollut vähentää toimihenkilöitä, muistuttaa Lounais-Suomen aluejohtaja Outi Rannikko SAK:sta.

Itsepalvelun lisääntyminen Suomessa ihan joka yhteydessä on hänestä huono kehitys: enää ei ole mitään sellaisia töitä, joissa pärjäisi ilman digiajan taitoja.

Kysymys toimeentulosta

- Pätkä- ja vuokratyöt ovat viimeisen 10 vuoden aikana levinneet kaikille aloille, sanoo Rannikko.

Etujärjestön tehtävä on kuitenkin ajaa jäsentensä etuja, ja SAK:n kanta on - aivan kuten varmasti valtaosalla yrittäjistäkin - että suomalainen yhteiskunta rahoitetaan jatkossakin työllä. Esimerkiksi kansalaispalkkaan SAK suhtautuu kielteisesti.

Monen työ kuitenkin yksinkertaisesti vain katoaa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos kehottaa meitä varautumaan kasvavaan työttömyyteen.

Miten kasvava joukko työttömiä tulee toimeen, jollei tulonjakoa mietitä jotenkin uudella tavalla? Palkkatyö ei ole välttämättä enää tälläkään hetkellä kaikille se identiteetin kannalta tärkein tekijä. Monet sen sijaan tekevät vapaaehtoistyötä, jota voi pitää inhimilliseltä kannalta katsottuna aivan yhtä arvokkaana toimintana.

Arvopohjan monimuotoistuminen

Jo nyt on nähtävissä, että nuoret asennoituvat työhön ja elämään eri tavalla: he toisaalta eivät odota siltä mitään varmaa, mutta toisaalta vaativat työltään jopa enemmän kuin ennen. Esimerkiksi opiskelijoista 62 prosenttia ei halua työskennellä työnantajalle, jonka arvot eivät vastaa heidän omiaan.

Toisaalta Suomalaisen Työn Liiton tutkimus ns. duunariammateissa olevista nuorista osoittaa, että nuorten suhtautuminen työhön on hyvin perinteistä: töitä pitää tehdä ja ahkerasti. Silti on vaikeaa sitoutua ja varsinkaan luottaa siihen, että työnantaja sitoutuu sinuun.

Tärkeänä koettiin, että työssä olisi mahdollisuus luoda urakehityspolku, ja päästä esimerkiksi esimiestehtäviin.

- Työmaailma on edelleen aika vanhoillinen, vaikka elämme industrialistisen ajan loppua. Nyt pitää miettiä, mikä olisi oikea tapa järjestää työnteko, sanoo Jokke Eljala.

Projektimaiset työt ainakin lisääntyvät, ja niihin suhtautuminen pitäisi olla joustavampaa.

Elämä ei enää rakennu yhden ammatin ja työuran varaan. Täytyy olla valmis vaihtamaan niin ammattia kuin urahaaveitaankin monesti elämänsä aikana.

- Ihmisellä tulee olemaan työuransa aikana 3-5 ammattia. Abstraktin ajattelun taidot ovat silloin tärkeitä. Kaikki eivät siinä pärjää, mutta varmaan jollakin tasolla kaikki pystyvät hieman joustamaan, uskoo Eljala.

Joustavuutta koulutukseen

Koulutuksen on tärkeää tarjota opiskelijoille sellainen työkalupakki, jonka avulla voi nopeasti kouluttautua uudelle alalle.

Myös Turun ammattikorkeakoulussa mietitään, miten työelämän murrokseen pitäisi reagoida.

- Meiltä edellytetään joustavuutta ja ketteryyttä. Seuraamme koko ajan eri toimialojen kehitystä ja työelämän muutoksia, sanoo projektipäällikkö Sinikka Leino.

AMK:n opiskelijat osallistuvat tutkimus- ja kehittämistyöhön elinkeinoelämän hankkeissa, ja ovat siten jo opiskeluvaiheessa mukana työelämän uusimmissa kuvioissa.

Tämä näkyy myös AMK:sta valmistuneiden työllistymisessä.

- Opiskelijamme työllistyvät tosi hyvin. Vuosittain meiltä valmistuu noin 1800 opiskelijaa, joista yli 80 prosenttia sijoittuu Varsinais-Suomen alueelle. Se on seurausta siitä, että teemme tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa, arvioi Leino.

Itellan massiiviset yt:t ja uudet pakettiautomaatit ovat saman kehityskulun tuotteita.

anneli.perkio@y-lehti.fi