Kuinka kuluva vuosi on sujunut yrittäjävaltuutetuilta? Mikä on ollut vuoden mittaan tärkein, yrittäjiä koskenut päätös? Mitä mieltä ollaan kuntarakenteen uudistamisesta ja kuinka pk-yrittäjät pääsisivät paremmin mukaan kilpailemaan kuntien ulkoistamista palveluista? Kuusi yrittäjävaltuutettua eri puolilta Varsinais-Suomea vastasi kysymyksiin.

Aila Harjanne, Kok, Turku.

Kaikki asiat ovat yrittäjienkin asioita, kun niitä katsoo tällainen yrittäjän päällä ja sydämellä varustettu ihminen. Turussa valitaan uutta elinkeinojohtajaa, on valittu uusi kaupunginjohtaja ja perustettu uusi apulaiskaupunginjohtajan virka. Nämä kaikki ovat elinkeinoelämälle tavattoman tärkeitä valintoja.

Kuntarakenteen uudistaminen tulee helpottamaan yrittäjyyttä, se poistaa suuren määrän neuvottelukumppaneita ja säästää varoja muuhun käyttöön.

Kunpa kaikki ymmärtäisivät, että kuntien tehtävänä on tuottaa eikä järjestää palveluja. Joskus tuntuu, että päättäjille on mahdoton ajatus ostaa palveluja yksityiseltä. Tarjousten pyytämisessä ja tekemisessä on puolin ja toisin paljon opittavaa.

Jörgen Törnqvist, RKP, Kemiö

Kuntarakenteen uudistukseen en vielä halua ottaa kantaa. Asiaa pitää tutkia ja miettiä tarkkaan, nythän siitä ei kukaan voi sanoa mitään varmaa.

Kemiön kunta käyttää jo nyt kiitettävästi yksityisiä palveluja. Teknisen lautakunnan puheenjohtajana ei näe mitään ongelmaa tarjousten pyytämisessä, jollain muulla sektorilla se saattaa olla vaikeampaa.

Yrittäjänäkökulma on helppo tuoda valtuustoon, kun noin puolet valtuutetuista on yrittäjiä. Haluan olla mukana luomassa ympäristöä, jossa yrittäjän on hyvä olla. Siihen ei riitä vain hyvä työympäristö, myös vapaa-aikana pitää löytyä tekemistä.

Jukka Alestalo, SDP, Pertteli

Perttelin kuntastrategian luominen on tämän kauden tärkeimpiä asioita, sitä on tehty yhdessä yrittäjäyhdistyksen kanssa.

Kuntarakenteen uudistaminen on välttämätöntä. Kaikki Salon seudun 11 kuntaa voisivat yhdistyä yhdeksi suurkunnaksi. Se olisi tärkeää myös kuntatalouden kannalta, vaikka suuri koko ei sinänsä takaa vaurautta.

Perttelissä käytetään yksityisten palveluja. Yksityisten on sitä vaikeampi kilpailla kunnan töistä, mitä pienempiin osiin ne pilkotaan. Tarjouskäytännöissä olisi vielä paljon opittavaa. Myös rajanveto on vaikeaa: mikä osa kuuluu kunnalle, minkä voi ulkoistaa? Mukaan tulevat vastuukysymykset.

Tapani Koivula, Kok, Loimaa

Kuntarakenteen uudistamisessa ollaan vielä kovan paikan edessä. Loimaalla tästä on tuore kokemus, kun kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät vuoden alusta. Tärkeintä on turvata palvelujen pysyvyys ja tehdä yhteistyötä yli kuntarajojen ilman, että kenelläkään on ketunhäntää kainalossa.

Julkisten palvelujen kilpailuttaminen ei vielä ole ollut kovin paljon esillä Loimaalla, mutta siitä tullaan varmasti keskustelemaan tulevaisuudessa enemmän.

Toivon, että Loimaalla voitaisiin suunnitella maankäyttöä pitkäjänteisesti. Yksityiseltäkin voi ostaa maata tai ainakin kaavoittaa sitä niin, että kaavoitus tukee seudun kehitystä. Tämä päättäjien pitäisi voida hyväksyä.

Tomi Kurkilahti, Vihr, Kaarina

Viime vuonna käynnistetty Kaarinan kaupungin kehitystyö jatkuu.

Kuntarakenteen uudistus on ylhäältä ohjattua keinotekoista järjestelyä. Siinä on kuitenkin se vinha perä, että jollakin tavalla kuntien toimintaa ja taloutta pitäisi pystyä tehostamaan ja tämä on yksi malli siihen. Suuremmat yksiköt ovat järkevämpiä ja tiettyjä toimia tullaan varmasti yhdistämään.

Yritysten oli aiemmin helpompaa päästä kilpailemaan kunnan töistä, nyt kilpailusäädökset rajoittavat. Toivoisin, että kunnat voisivat tiedottaa tässä suhteessa paremmin, yritysten on mahdotonta tehdä tarjouksia, jos ei edes tiedetä, että se on mahdollista. Kunnat eivät tietysti voi jokaisesta työstä lähettää tarjouspyyntöjä joka yritykseen, joten yrittäjien on myös oltava aktiivisia ja otettava asioista selvää.

Kaarinassa asenteet yrittäjyyttä kohtaan ovat positiivisia ja ovat parantuneet vuosien mittaan.