Suomalaisten yritysten omistussuhteet puhuttavat päivittäin. Globalisaatio ja Kiina-ilmiö ovat jokaiselle lehtien palstoilta ja uutisista tuttuja termejä. Omistajuuteen suhtaudutaan tunteella, ja syvällisen pohdinnan sijaan usein vain pelotellaan työpaikkojen häviämisellä.

Yrityssektorin investoinnit ovat kehittyneet Suomessa hitaasti. Alivaltiosihteeri Martti Hetemäki näkee suurimpana syynä riskirahoituksen puuttumisen. Valtion vaikutuksen vähentyessä tilalle ei ole löytynyt uusia rahoittajia, jotka olisivat valmiita ottamaan riskejä. Suomalaiset kotitaloudet ja eläkerahastot ovat sijoituksissaan passiivisia.

– Ulkomainen pääoma kohdistuu pääosin suuryrityksiin, joiden kasvu olisi muutoinkin turvattu. Ongelmallisin tilanne on uusien kasvavien yritysten kohdalla. Paikallisen pääoman merkitys on tärkein juuri riskirahoituksessa, jossa rahoittajan on tunnettava kohde hyvin, Hetemäki kertoo.

Suomalaisen omistajuuden neuvottelukunnan hallituksen puheenjohtaja Bertel Pauligin mielestä suomalaista sijoittamisen kehitystä hidastaa snelmannilainen arvomaailma, jossa luotetaan valtion voimakkaaseen myötävaikutukseen. Yrittämisen riskiä ei helposti oteta..

Suomalainen pitää rahansa pankkitilillään

Suomalaisten säästöt ovat huonossa käytössä ja kiinni pankkitileillä ja omakotitaloissa. Suomalaisilla on enemmän rahaa sidottuna pankkitileilleen kuin ruotsalaisilla, vaikka naapurimaamme varallisuus on kaksinkertainen.

Suomalaisen yrittäjyyden neuvottelukunta on julkaisemassa väliraporttia, jossa asetetaan tavoitteet suomalaisen omistajuuden edistämiseksi sekä esitetään keinoja poliittiseen vaikuttamiseen. Neuvottelukunnan Suomen Yrittäjien edustaja Juha Punnan mukaan raportti julkaistaan ensi vuoden puolella.

Ulkomaalaiset sijoitukset kohdistuvat useimmin vakiintuneisiin pörssiin listautuneisiin yrityksiin. On tutkittu, että ulkomaalaisomisteiset yhtiöt ovat suomalaisomisteisia kannattavampia. Tämän takaa löytyy jo vakiintunut osaaminen ja emoyhtiön tuki. Vastaavasti ulkomailla toimivat suomalaisyritykset ovat paikallisia yrityksiä kannattavampia.

– Suomalainen omistajuus säilyy vaikka yrityksiä siirtyykin ulkomaiseen omistukseen, sillä uusia suomalaisia yrityksiä syntyy ja listautuu pörssiin koko ajan, Helsingin kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen tutkija Panu Kalmi sanoo.

Ulkomainen sijoitus edistää yritystoimintaa

Ulkomaisten sijoittajien kiinnostus on myös merkki hyvästä työstä ja onnistuneesta liiketoiminnasta. Varatuomari ja insinööri Matti Urho pitää globalisaation uusimpia vaiheita luonnollisena kehityksenä, joka alkoi jo satoja vuosia sitten. Globalisaatiosta puhuessa unohdetaan usein suomalaisten investoinnit ulkomaille.

– Suomalaiset yritykset ovat investoineet ulkomaille noin 60 miljoonaa euroa, kun ulkomaista pääomaa on virrannut Suomeen vain 32 miljoonaa euroa, Urho muistuttaa.

Ulkomainen omistajuus vähentää paikallista päätäntävaltaa. Tämä on joissain tapauksissa edesauttanut toiminnan karsimista tai lopettamista kokonaan. Yleisesti ottaen sijoitukset ovat edistäneet yhtiöiden toimintaa.

Suomalaista omistajuutta puitiin WTC Turun järjestämässä Sinivalkoinen omistajuus -paneeliseminaarissa marraskuun lopulla.

Bertel Paulig (oik.) pitää snellmannilaista arvomaailmaa suomalaisen omistajuuden ja sijoittamisen esteenä.

Mikko Mentula