Kauppakeskus Myllyn alueen kehitys sai voimakkaan potkun, kun Ikea ilmoitti rakentavansa uuden tavaratalon aivan kauppakeskus Myllyn tuntumaan. Kehittyvä kaupallinen keskus kasvattaa merkittävästi asiointia Turun seudulle yhä kauempaa. Monet ovat kuitenkin huolissaan Turun keskustan palveluiden säilymisestä.

Huonekalujätti Ikea on tehnyt esisopimuksen 7,5 hehtaarin tontin ostamisesta Raision Kuninkojalta. Lopullinen sopimus allekirjoitetaan, kun tonttikauppoja koskeva päätös saa lainvoiman Raision kaupunginvaltuustossa.

Raision kaupunginjohtaja Kari Karjalainen on luottavainen ja mielissään Ikean saapumisesta.

– Koko alue tulee ottamaan uuden harppauksen maakuntarajat ylittäväksi kaupan keskittymäksi. Tämä edistää koko seutua niin kaupan kuin matkailunkin näkökulmasta, Karjalainen toteaa.

Aivan Ikean tontin naapuriin tulee myös uusia kaupallisia palveluita, sillä Raision kaupungilla on esisopimus myös NCC Rakennus Oy:n kanssa tonttikaupoista. NCC rakentaa tontilleen noin 30 000 neliötä muun muassa rakentamiseen ja sisustamiseen keskittyvää kauppaa varten.

Jos tonttien kaavat etenevät suunnitelmien mukaisesti, voisivat ensimmäiset kaupat avat ovensa jo kesällä 2007. Kokonaisuudessaan Raision kaupungin tavoite on, että alue olisi rakennettu valmiiksi viiden vuoden kuluttua.

Kauppa ei tunne kuntarajoja

Myös Maskun Kalustetalo on ilmoittanut rakentavansa 7000 neliön huonekaluliikkeen ohitustien varteen. Liike rakennetaan aivan Ikean ja NCC:n tonttien viereen mutta Turun puolelle.

– Tällainen kaupallinen keskusta ei noudata kuntarajoja. Koko alueen tulisikin nyt katsoa samaan suuntaan ja luoda alueesta merkittävä valtakunnallinen kauppakeskittymä. Uudet rakennuskohteet tuovat myös Turun länsikeskuksen ohikulkutien liikkeiden yhteyteen, Karjalainen kertoo.

Myllyssä toimiva Andiamo-kenkäkauppias Maire Isoviita pitää myös koko alueen yhteistä etua tärkeänä. Alueen kehitys tuo lisää ihmisiä, ja päällekkäisyydet ja kilpailukaan eivät ole pahasta.

– Ihmiset tulevat sinne, missä he voivat yhdellä kertaa käydä monessa liikkeessä vertailemassa tuotteita ja hintoja, Isoviita sanoo.

Myllyssä kauppakeskuksen perustamisesta lähtien toiminut Isoviita on huomannut, kuinka kauppakeskuksen kävijämäärät ovat tasaisesti kasvaneet. Myllyn yrittäjien välillä henki on hyvä, ja jokainen ymmärtää, että koko keskuksen menestyminen tuo lisää asiakkaita myös yksittäisiin liikkeisiin.

Seutukunta tarvitsee Turun keskustaa

Keskustan ulkopuolella sijaitsevat kauppakeskukset asetetaan usein vastakkain Turun keskustan palveluiden kanssa. Raision kaupunginjohtaja Karjalainen ei kuitenkaan näe tällaista vastakkainasettelua järkevänä.

– Koko seutukunta ja ympäryskunnat tarvitsevat Turun keskustaa. Jatkossa kaikkien osapuolten tulee tarjota kokonaisratkaisuja, joihin kuuluvat hyvät kulkuyhteydet kauppoihin ja keskuksiin sekä myös kulttuuri- ja viihdetarjonta, Karjalainen sanoo.

Turun keskustan palveluiden suurimmaksi ongelmaksi on nimetty heikko saavutettavuus. Ruuhkat ja parkkipaikkojen puute saa ihmiset suuntaamaan auton nokan kauppatorin sijasta kauppakeskuksiin, joissa on runsaasti vapaata pysäköintitilaa.

Turun kaupunginhallitus teki marraskuussa periaatepäätöksen toistakymmentä vuotta vireillä olleen toriparkin rakentamisesta. Parkkiluola on parhaillaan kaavoitettavana, ja jos valtuusto ensi syksynä hyväksyy kaavaehdotuksen, voi kaivutyöt käynnistyä aikaisimmillaan kahden vuoden kuluttua.

Turun yrittäjien puheenjohtaja Markku Liitola pitää toriparkin rakentamista erittäin tärkeänä keskustan kilpailukyvyn säilyttämisen kannalta.

– Toriparkki palvelee niin turkulaisia kuin ympäryskuntien asukkaitakin. On tärkeää, että ydinkeskustaan pääsee autolla, Liitola selvittää.

Asiointi keskustassa vähentynyt

Pertti Salmela on toiminut Turun Yliopistonkadulla Hattu & Hansikas -liikkeessä vuodesta 1960 lähtien. Tänä aikana hän on nähnyt, kuinka kadut ovat tyhjentyneet. Tiet ja jalkakäytävät ovat nykyään aamuisin tyhjiä, eikä keskustassa liikuta entisellä tavalla.

– Asiakkaat sanovat suoraan, kuinka vaikea on keskustaan tulla autolla, kun parkkipaikkoja ei löydy. Parkkiluola Louhi on sekin väärässä paikassa, Salmela kertoo.

Pienille palvelualan liikkeille myös kadunvarsipaikkojen vähentyminen on vakava uhka. Moni parkkipaikka on kadonnut kevyenliikenteenväylien rakentamisen tieltä.

Parkkipaikkojen suhteen kyse on osittain myös kulttuurista. Suomalaiset eivät ole tottuneet käyttämään parkkihalleja ja -taloja, ja jo olemassa olevat parkkitilatkin ovat suurimman osan ajasta osin tyhjiä.

Keskustan yrittäjät ovat valtaosin toriparkin rakentamisen puolella, mutta myös toisenlaista näkemystä on. Kauppatorin apteekin apteekkari Pirjo Mäkitalo pitää toriparkin rakentamispäätöstä liian hätäisenä.

– Keskustan kehittämisessä tulisi kiinnittää huomiota kokonaisuuksiin, ei vain toriparkkiin, Mäkitalo jatkaa.

Näillä näkymin toriparkkihanke on etenemässä, joskin valitukset tulevat hidastamaan projektia. Kulttuurisesti haastavan ja tunteita herättävän keskusta-alueen kehittäminen on vaativampaa kuin kaupungin laita-alueiden kauppakeskusten. Nähtäväksi jääkin, mitä kaikkea ohikulkutien varressa ehtiikään tapahtua ennen kuin Turussa päädytään konkreettisiin toimenpiteisiin keskustan kehittämisen suhteen.

Raision kaupunginjohtaja Kari Karjalaisen mielestä Myllyn alueen kehitys piristää koko seutua.

Maire Isoviita on ollut Myllyssä kauppakeskuksen perustamisesta lähtien. Kävijämäärät ovat koko ajan olleet tasaisessa kasvussa.

Pertti Salmela on nähnyt läheltä, kuinka Turun keskusta on hiljentynyt viimeisten vuosikymmenten aikana.

Kauppatorin apteekin Pirjo Mäkitalo pitää toriparkin rakentamispäätöstä liian hätäisenä.

Mikko Mentula