Varsinaissuomalaiset taiteen ja kulttuurialan toimijat kokosivat alueen kulttuuristrategian. Strategia on 44 kulttuurikentän asiantuntijan visio Varsinais-Suomen kulttuurimaakunnasta 2010-luvulla.

– Erityisen hienoa kulttuuristrategiassa on, että sen loivat ja ideoivat kulttuurin toimijat itse, sitä ei annettu ylhäältä, iloitsee taidetoimikunnan pääsihteeri Maria Merikanto. Visiota kokoamassa oli mukana muun muassa alueen kulttuurialan kouluttajia, museoita ja teattereita.

– Strategiassa kuuluu kulttuurikentän toimijoiden ääni, joka kantaa yhdessä kauemmas, sanoo Merikanto. Strategiassa on esitetty monipuolisesti eri kulttuurimuotojen yhteiset tavoitteet ja niiden toteuttamiskeinot.

Taide ja talous tasapainossa

Erityisesti strategiatyössä nousivat esiin ajatukset taiteesta ja kulttuurista hyvinvointiyhteiskunnan perusoikeuksina ja taidekasvatuksesta peruspalveluna. Aineellisesti ja henkisesti hyvinvoivassa maakunnassa kulttuuri ja talous ovat tasapainossa.

– Tavoitteena on, että taiteilijoiden luova työ on yhteiskunnallinen ja taloudellinen resurssi. Visiossa kulttuuri nousee muiden toimialojen rinnalle ja luo uusia työpaikkoja, Merikanto kertoo. Kulttuurialan toivotaan tuottavat taiteellista sisältöä ja luovia ratkaisuja maakunnan elinkeinoelämään. Taide ja kulttuuri antavat yrityksille yhä kiihtyvässä muutosvirrassa joustavuutta sekä uusia tapoja nähdä ja toimia.

Strategiatyötä vetivät Varsinais-Suomen liitto ja taidetoimikunta. Strategian tavoitteet on hyväksytty maakuntahallituksessa.

Strategiatyö nostatti hyvää keskustelua

Kulttuurialan toimijat pitävät strategian esiin nostamaa keskustelua erinomaisena, mutta kyseenalaistavat kaikkien tavoitteiden toteutumisen.

Tehdas Teatteri osallistui strategiatyöhön. Teatterin tuottaja Jere Pensikkala toteaa, että eri toimijoiden välinen keskustelu ja sen dokumentointi on tärkeää.

– Kun ideat ja ajatukset nostetaan pöydälle, syntyy hyvää yhteistyötä, Pensikkala sanoo. Erityisesti mieltä lämmittävät strategiaan kirjatut luovan talouden tavoitteet.

– Ensiarvoista on taiteellisen työn arvostus ja tukeminen sekä ajatus taiteesta perusoikeutena. Samoin julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyö, Pensikkala sanoo.

Samoilla linjoilla on kustantaja Vesa Niinikangas Enostone ltd:stä.

– Keskustelulla ja verkostoitumisella luodaan edellytykset poikkikulttuuriselle yhteistyölle, josta hyötyvät sekä julkinen että yksityinen sektori, Niinikangas pohtii. Strategia antaa vihjeitä ja ideoita yritystoimintaan. Kustantajan pitää olla siellä, missä on asiakkaiden mielenkiinto.

Tavoitteiden saavuttaminen hankalaa

Vuodesta 2000 asti toiminut Tehdas Teatteri on Turun ainoa ammattilaisten muodostama vapaa ryhmä. Tehdas Teatterin, kuten muidenkin vapaiden ryhmien, ongelma on tiukka talous.

– Kirjattujen tavoitteiden saavuttamisessa on ongelmallista se, että rahoittajat eivät ole olleet strategiatyössä mukana, eivätkä näin ollen ole sitoutuneet siihen, Pensikkala pahoittelee. Tehdas Teatteri saa kaupungilta muihin ammattiteattereihin verrattuna pientä avustusta.

– Taiteen pitäisi olla kaikkien perusoikeus, mutta onko tavoitteen toteuttamisvastuu yksin tekijöillä vai osallistuvatko kunnat työhön, Pensikkala kysyy.

Vesa Niinikangas pitää niin ikään ongelmallisena sitä, ettei strategiassa ole tarkasti määritelty vastuualueita eikä aikatauluja.

– Monesti kaikkien huoli ei ole kenenkään huoli, muistuttaa Niinikangas. Enostonea vuodesta 1999 pyörittänyt Niinikangas kertoo, että Varsinais-Suomessa on hyvä olla kulttuurialan yrittäjä. Kustantaja näkee maakunnan erityisen vahvana kirjallisena alueena.

– Kulttuuritoimijat ovat yhteistyöhaluisia. Ja kulttuuripääkaupunkihanke pöyhii kenttää mukavasti, Niinikangas sanoo.

– mj