Alaiset voivat vaikuttaa työyhteisön hyvinvointiin yhtä lailla kuin esimiehetkin. Työyhteisön ilmapiiri syntyy sen kaikkien jäsenten vuorovaikutuksesta, eikä kukaan voi yksinään ylläpitää hyvää työpaikkahenkeä.

Työ- ja organisaatiopsykologian dosentti Soili Keskinen ja psykologian maisteri Katriina Rehnbäck ovat tutkineet erityisesti alaistaitoja esimiestyön sujuvuuden edistäjinä. Suuri osa tutkimuksesta toteutettiin yhteistyössä Rauman kaupungin kanssa.

Keskisen mukaan harvinainen aihe herätti monissa tutkimukseen osallistuvissa hämmästystä.

- Moni ei ollut koskaan ennen tullut ajatelleeksikaan, että myös alaistaidot vaikuttavat työpaikan henkeen. Alaistaidoilla tarkoitetaan yleensä yhteistyökykyä ja –halua, asennetta työntekoon, omista tarpeista ja tavoitteista kertomista esimiehelle sekä palautteen antamista ja saamista. Toki alaistaitoihin kuuluvat myös perustyötehtävien tekeminen ja normien noudattaminen.

Keskisen mukaan tutkimuksessa ilmeni selvästi erotettavat kolme alaisryhmää.

- Osa työntekijöistä koki, että heillä on suuri mahdollisuus vaikuttaa esimiestyöhön. He kokivat vuorovaikutuksen esimiehen kanssa tärkeäksi. Osa taas koki vaikuttamismahdollisuutensa rajallisiksi. He esimerkiksi toivoivat, että esimies puuttuu työntekoon mahdollisimman vähän.

Kolmannen ryhmän Keskisen ja Rehnbäckin tutkimuksessa muodostivat ne, jotka kokivat vaikuttamismahdollisuutensa olemattomiksi. Tähän ryhmään kuului hyvin passiivisia työntekijöitä.

Vuorovaikutustaito lisää työyhteisön hyvinvointia

Rehnbäckin mukaan hyvinvoivia ja huonostivoivia työyhteisöjä kartoittaneessa tutkimuksessa löytyi selviä eroja työntekijöiden asenteissa. Hyvinvoivissa työyhteisöissä työntekijät kokivat, että heidän työnhallinnan mahdollisuutensa ovat paremmat kuin huonostivoivissa.

- Huonostivoivissa työyhteisöissä koettiin usein, että riittää, kun tekee oman työnsä kunnolla. Se ei kuitenkaan riitä, vaan hyvinvoinnin takaamiseksi tarvitaan myös vuorovaikutustaitoja, Rehnbäck toteaa.

Hyvinvoivissa yhteisöissä ongelmien syitä myös etsittiin useammin yhteisöstä tai työntekijästä itsestään. Huonostivoivissa yhteisöissä ongelmien taas katsottiin useammin johtuvan huonosta esimiehestä.

- Hyvään alaistaitoon kuuluu myös se, että suhtautuu johtamiseen kohtuullisesti. Odotukset eivät saa olla liian korkeita.

Rehnbäckin mukaan myös mielikuvat vaikuttavat paljon työntekoon. Esimiehen ennakkoasenteet vaikuttavat hänen tekemiinsä arvioihin työntekijän suoritustasosta.

- Työntekijän arviota esimiestyön tasosta taas värittää usein työntekijällä oleva käsitys ihanne-esimiehestä. Kyse on siis pitkälti mielikuvien luomisesta, ja se olisi hyvä tiedostaa.

Palaute tärkeää sekä työnantajille että työntekijöille

Keskinen ehdottaa myös parannuskeinoja alaistaitojen kehittämiseksi. Työnantajat voivat vaikuttaa asiaan muun muassa selkiyttämällä tavoitteita ja perustehtäviä.

- On tärkeää tehdä myös oikeita henkilövalintoja. Myös kehityskeskustelut ja palautteenanto ovat tärkeitä.

Työntekijät taas voivat parantaa alaistaitojaan suostumalla vuorovaikutukseen esimiehen ja työkavereiden kanssa.

- Olennainen osa alaistaitoja on myös palautteen vastaanottaminen, Keskinen tuumii.

Katriina Rehnbäck ja Soili Keskinen kertovat, että vuorovaikutustaidot kuuluvat hyviin alaistaitoihin.