Varsinais-Suomi on toimialojensa perusteella varsin heterogeeninen talousalue. Maakunnassa on voimakasta teollisuutta sekä innovaatioihin pohjautuvaa tutkimusta. Perinteisesti vahvat metalli- ja laivanrakennusteollisuus ovat saaneet seurakseen muun muassa nopeasti kasvaneet bioalan ja elintarviketeollisuuden uudet haarat. Monipuolisuus ja monialaisuus ovatkin Varsinais-Suomen selkeitä kilpailuetuja.

– Innovaatiot ovat tulevaisuudessa suomalaisen kilpailukyvyn tärkein kulmakivi. Toimivan innovaatiokentän luomisessa on tärkeää, että ympärillä on kattava organisaatio, joka huolehtii verkostosta ja kontaktien ylläpidosta, Varsinais-Suomen TE-keskuksen teknologiayksikön päällikkö Esa Lindqvist sanoo.

Tekes tarkistaa kolmen vuoden välein teknologiastrategiaansa. Viime maaliskuussa julkistettu strategia pohjaa uudenlaiseen, monialaiseen lähestymistapaan. Eri toimialat eivät tänä päivänä ole toisistaan erillään, ja innovaatioiden edistämiseksi viestintää tulee lisätä eri toimijoiden sekä toimialojen välillä.

– Liiketoimintaosaamista pitäisi tuoda enemmän keksintöympäristöihin. Pelkkä tieto ja osaaminen eivät riitä, vaan kaupallistamisessa tulee löytää markkinat ja tuntea asiakkaat, Lindqvist kertoo.

Kiina-ilmiö puhuttaa tänä päivänä paljon. Lindqvistin mukaan koko ilmiötä ei pitäisi enempää kummastella, sillä se on globaalissa maailmantaloudessa välttämättömyys.

Palvelut osaksi tuotteen elinkaarta

Tuotanto sijoittuu maailmanmarkkinoilla halvan työvoiman maihin. Suomen vahvuus on osaamisessa ja tuotekehittelyssä. Elinkaariajattelulla voidaan myös sitoa palveluosaamista tuotteisiin.

– Palvelua tarvitaan tänä päivänä paljon. Yksi suurista tulevaisuuden haasteista on, miten koko yhteiskunta saadaan sisäistettyä informaatiokulttuuriin, jolloin yksikään väestönosa ei pääse syrjäytymään, Lindqvist sanoo.

Tuotekehityksessä on aiemmin pidetty itseisarvona teknologista haastavuutta ja osaamista. Kasvava liiketoimintaosaamisen tarve asettaa kuitenkin paineita myös koulutusjärjestelmälle.

Globalisaatiota käsitellään usein vain negatiivisessa sävyssä, mutta Lindqvistin mukaan se voi myös tuoda uusia mahdollisuuksia suomalaisille. Osaaminen houkuttelee investointeja, ja kansainvälinen pääoma virtaa myös Suomeen – ei vain Suomesta pois.

Tekes teki Varsinais-Suomen alueella tammi–syyskuussa reilut sata tuotekehitys- ja kehityshankkeiden rahiotuspäätöstä. Hankkeista suuri osa keskittyy lääketeollisuuteen. Lindqvistin mukaan rahoitustarpeet kertovat lähinnä siitä, kuinka nuori toimiala on. Iäkkäämmillä aloilla kehitys on vakiintunut osaksi luonnollista liiketoimintaa.

Esa Lindqvist näkee globalisaatiossa mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle.

– mm