Postimerkkeilyn suosio harrastuksena on vakaa. Filatelisteihin kuuluu kaikenikäisiä, kasvava määrä myös naisia. Postimerkkien kerääminen voi olla myös vakavasti otettava sijoitusmuoto, Suomen Filateliapalvelu Oy:n toimitusjohtaja Tatu Untinen sanoo.

Untinen on halunnut karistaa pölyä filatelistien maineen yltä. Vuonna 1997 perustettu yritys harjoittaa perinteisen kaupan ohella nettikauppaa ja hakee selkeää kasvua. Tavoitteena on olla Suomen markkinajohtaja alan joka sektorilla. Suomen Filateliapalvelun liiketila on Puutorin kyljessä ja liike työllistää omistajansa lisäksi kaksi ulkopuolista työntekijää.

- Muun toiminnan lisäksi julkaisemme kerran vuodessa luettelon kaikista Suomessa olevista postimerkeistä ja järjestämme postimerkkien huutokaupan. Viime huutokaupassa merkkejä myytiin noin 70 000 euron arvosta, Untinen kertoo.

Vain yksi Keltainen Kummitus

Jokaisen filatelistin unelmana on löytää arvokas ja harvinainen postimerkki. Todellisuudessa niitä ei juuri koskaan tule vastaan sattumalta. Jos postimerkin haluaa omistaa sijoitusmielessä, siitä pitää olla valmis maksamaan ostohetkellä.

- Suomessakin on paljon keräilijöitä, jotka voivat maksaa tuhansia, jopa kymmeniätuhansia euroja yhdestä merkistä, Untinen sanoo.

Postimerkin arvo määräytyy sen iän, harvinaisuuden ja kunnon perusteella. Vanhalla postimerkillä ei siis automaattisesta ole suurta rahallista arvoa. Myös kysynnän ja tarjonnan laki määrää.

- Esimerkiksi melko uudet Eurooppa Cept -merkit maksavat jo nyt noin 14 euroa kappale.

Postimerkkien lisäksi keräilijät hakevat vanhoja kirjekuoria. Niiden arvo kasvaa postileimojen ja -merkkien myötä.

Yksi maailman kalleimpia ja harvinaisimpia postimerkkejä on ruotsalainen ns. Keltainen Kummitus. 1800-luvulta peräisin oleva, oikeastaan melko mitättömän näköinen lappunen maksoi nykyiselle ulkomaiselle sijoittajaomistajalleen kaksi miljoonaa dollaria.

Postimerkit ovat hyvä kohde niille, jotka ovat valmiita ottamaan riskejä ja sijoittamaan, Tatu Untinen Suomen Filateliapalvelusta vihjaa.

-pv