Varsinais-Suomen TE-keskuksella on vielä tälle vuodelle runsaasti jäljellä yritystoiminnan kehittämiseen ja tukemiseen tarkoitettuja EU-rahoja. TE-keskus on saanut EU-rahoja yrityksille tarkoitettuihin hankkeisiin vuonna 2000 alkaneella uudella kuusivuotiskaudella kaikkiaan 9,5 miljoonaa euroa. Kahden ja puolen vuoden jälkeen valtuuksia on vielä jäljellä lähes 1,8 miljoonaa euroa. Esimerkiksi yritysten teknologiahankkeisiin tarkoitetuista miljoonasta eurosta on vapaana vielä 500 000 euroa.



Myös Vakka-Suomen, Turunmaan saariston ja Itä-Turun tavoite 2 -alueen yrityshankkeisiin määrärahoja on TE-keskuksessa runsaasti jäljellä. Tukien verkkaista menekkiä selittävät sekä sopivien hankkeiden vähyys että monien hakijoiden pelko EU-byrokratiaa kohtaan.





- EU-tukea saavat sekä yksittäiset yritykset, että yhteisöt. Koulutushankkeissa tuen kohteena on kuitenkin aina oltava hanke, jolla on selkeä organisaatio eli hankevastaava joka huolehtii käytännön järjestelyistä, TE-keskuksen EU-koordinaattorit Maija Tuominen ja Soile Keskievari kertovat. Koulutus- ja kehittämishankkeissa EU-tuki saadaan Euroopan sosiaalirahastosta ja projektien tiedotteissa näkyvä ESR-tunnus on merkki siitä, että hanke on hyväksytty EU-rahoituksen piiriin.



Käytännössä tukea saaneilla hankkeilla on ollut ulkopuolinen toteuttaja, useimmiten oppilaitos tai konsulttitoimisto, joka on järjestänyt hankkeeseen liittyvän koulutuksen. - Hankkeita suunniteltaessa tulee lähteä liikkeelle yritysten todellisista tarpeista. Näin ollen on hyvä ottaa yrityksiä mukaan jo suunnitteluvaiheessa, Keskievari huomauttaa. EU-tuet maksetaan jälkikäteen toteutuneita kustannuksia vastaan. Yrityksiltä edellytetään myös omarahoitusosuutta.



Hankkeiden hyödytettävä yrityksiä



Varsinais-Suomen TE-keskus on vuodesta 2000 ottanut vastaan 18 tukihakemusta, joissa haetaan rahoitusta teknologian hyödyntämiseen liittyviin koulutushankkeisiin. Niistä on hyväksytty viisi. Lähes kaikki tukea hakeneet ovat olleet korkeakouluja.



- Tukihakemuksia on hylätty eniten siksi, että hankkeiden kytkennät yritysmaailmaan eivät ole olleet riittäviä, Maija Tuominen kertoo.



EU-tukihakemusten käsittely vie noin 2-3 kuukautta. Hakemuksen käsittelyssä käytetään apuna TE-keskuksen omia sekä ulkopuolisia asiantuntijoita. Lopullisen sinetin hakemuksiin lyö TE-keskuksessa sen osaston osastopäälikkö, jonka toimialaan hanke kuuluu. Yritysosastolla päätetään kauppa- ja teollisuusministeriön alan hankkeista, työvoimaosasto myöntää työministeriön hallinnonalalle kuuluvien hankkeiden rahoituksen.



Seuraava EU-tukien hakukierros päättyy 31.10.



- Toivoisimme esimerkiksi järjestöiltä aktiivisuutta. EU-hankkeiden byrokratiaa pelätään liikaakin, käytännössä papereiden täyttäminen ei ole kovin työlästä, kun sen tekee ajallaan. TE-keskukseen voi myös esittää hankeideoita ja me hoidamme asian eteenpäin, Soile Keskievari sanoo.



Sateenvarjon alle mahtuu monta



TE-keskus on erilaisilla sateenvarjohankkeilla yrittänyt helpottaa yksittäisten yritysten pääsyä mukaan EU-varoin tuettuihin hankkeisiin. Parhaillaan on käynnissä Tekno Täsmä -sateenvarjohanke. Saariston ja Vakka-Suomen hanketoiminnan aktivoimiseksi on käyty keskusteluja esim. matkailupuolen sateenvarjohankkeen tarpeellisuudesta.



Varsinais-Suomen Yrittäjillä on menossa kaksi EU varoin tuettua hanketta, pk-yrittäjien ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon keskittyvä SYTY 2000 ja Suomen Yrittäjien omaa laatuohjelmaa tunnetuksi tekevä Laadun Portaat. Molemmissa tehdään yhteistyötä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa.



Tietotekniikkaoppia ESR-tuella



Maaseudulla toimivien pk-yritysten tietotekniikkaosaamista tukeva ESR-hanke lähti liikkeelle Rymättylästä viime vuonna. Mukana ensi vuoteen kestävässä hankkeessa on parikymmentä yritystä.



- Aloitimme hankkeen suunnittelun jo viime vuoden alussa ja opiskelemaan päästiin joulun alla. Tietotekniikkakoulutuksesta vastaa Turun ammatillinen aikuiskoulutuskeskus, Rymättylän Yrittäjien puheenjohtaja Martti Jaanto kertoo.



Koulutuksessa on mukana yrittäjiä Rymättylän lisäksi Merimaskusta ja Askaisista. Opiskeluun on liittynyt iltaopiskelua Turun AKK:n tiloissa Turussa, konsultointia yrityksissä sekä kotitehtävien tekemistä. Jokaiselle opiskelijalle on tehty oma opintosuunnitelma. Hankkeen kustannuksista puolet korvataan ESR-rahalla, puolet jää yritysten ja kuntien maksettavaksi. Martti Jaanto on tyytyväinen hankkeen sujumiseen.



- Ainoa vaikeus oli tukipäätöksen viipyminen TE-keskuksessa. Saimme sen vasta syksyllä, vaikka päätöksen piti alunperin olla valmis jo keväällä. Muuten kaikki on sujunut hyvin sekä TE-keskuksen, AKK:n että kurssilaisten kanssa. Saimme paljon apua myös TAD Centrestä, Jaanto kertoo.