Merenkulkualan järjestöt vaativat hallitukselta nopeita toimia alan investointien ja kilpailukyvyn elvyttämiseksi. Huoli suomalaisen merenkulun tulevaisuudesta on yhteinen niin työnantajilla kuin työntekijöilläkin.

Toimitusjohtaja Bengt Engblom turkulaisesta Engshipistä toteaa, että Suomen kauppalaivaston keski-ikä nousee 20 vuoteen, kun taas koko maailmassa laivojen keski-ikä liikkuu 13 vuoden tienoilla.

- Kauppalaivastomme käyttää hirveän vanhaa kalustoa. Meidän pitäisi nopeasti saada käyttöön uusia aluksia, jotta merenkulun kilpailukyky paranisi. Toiveena on, että vielä tämän eduskunnan aikana saataisiin alushankintavaraus voimaan.

Vastaava varaus oli käytössä useita vuosia sotien jälkeen, mutta siitä luovuttiin kymmenen vuotta sitten. Alushankintavaraus auttaa varustajia säästämään rahaa ilman veronmaksua. Investointeja helpottavana keinona se voitaisiin ottaa käyttöön melko nopeasti.

- Jos varaus otettaisiin käyttöön, laivayhtiöt voisivat säästää tietyn summan vuodessa uuden aluksen hankintaa varten. Varaus pysyisi voimassa korkeintaan viisi vuotta. Jos alusta ei hankittaisi tämän ajan kuluessa, varaus purkautuisi normaaliin verotukseen.

Engblomin mukaan Suomen kauppalaivaston uusimiseen tarvitaan myös valtion apua.

- Normaalia pankkilainaa maksamalla ei pystytä hankkimaan uusia aluksia. Sen vuoksi olisi hyvä ottaa käyttöön korkokatto ja valtion takaus. Koska lainojen takaisinmaksuaika on pitkä, laivayhtiön on tiedettävä, mikä korko on. Jos valtio sitoutuisi maksamaan mahdollisesti yli menevän osan, niin uskaltaisimme investoida helpommin.

Langh toivoo merenkulun hallinnon uudistamista

Langh Shipin toimitusjohtaja Hans Langh toteaa, että investointien vähyys näkyy koko maan talouselämässä.

- Merenkulussa vähäiset investoinnit näkyvät selvimmin, koska laivanhankintoja ei voi tehdä puolen vuoden Euriborin varaan. Täytyy muistaa, että 95 prosenttia Suomen vientituotteista viedään laivoilla, joten investointeja tarvittaisiin nopeasti.

Suomi on menettänyt merenkulun markkinaosuutta erityisesti Ruotsille, Norjalle, Tanskalle, Saksalle ja Hollannille.

- Varsinkin Saksassa ja Hollannissa rahoitus tulee pitkälti kommandiittiyhtiöstä, johon yksityiset ihmiset ovat sijoittaneet. Ulkomaisissa pankeissa on yleensä enemmän merenkulkualan osaamista.

Merenkulkualan järjestöjen pitkällä tähtäimellä ajama tonnistoverotuksen käyttöönotto on Langhin mielestä hyvä asia. Tonnistoverojärjestelmässä laivasta peritään tietty vuosimaksu riippumatta sen tuloksesta.

- Tonnistovero on otettu käyttöön useissa Euroopan maissa, jotta laivat eivät katoaisi mukavuuslippumaihin. Mutta ei tonnistoverotuskaan mikään mullistava asia olisi, sillä se ei käynnistä investointeja.

Syitä Suomen kauppalaivaston nopeasti vanhenevaan aluskantaan Langh etsii muun muassa byrokratiasta.

- Suomessa merenkulun hallinnossa työskentelee noin 850 henkeä, kun taas merimiehiä on parisen tuhatta. Suhde on korkea. Vaarana on, että käy kuten terveyskeskuksissa, eli rahat riittävät kohta enää hallinnon pyörittämiseen eikä itse toimintaan.

Langhin mukaan myös alan koulutus on teoretisoitunut liikaa viime vuosina.

- Merimiesammattikoulu, joka nykyään on kolmen vuoden pituinen, on liian pitkä. Se ei motivoi nuoria ammattiin. Puolimatruuseille ja matruuseille oppisopimuspainotteinen koulutus olisi huomattavasti parempi vaihtoehto.

Turkulaisen Engshipin toimitusjohtajan Bengt Engblomin mielestä alushankintavarauksen käyttöönotto helpottaisi aluskannan uusimista.

Langh Shipin toimitusjohtaja Hans Langh toivoo, että Suomen kauppalaivasto ei katoaisi mukavuuslippujen alle. Langhin tytär Laura Langh työskentelee yhtiön kaupallisena johtajana.