Varsinaissuomalaisten yrittäjien odotukset tälle vuodelle ovat erittäin myönteiset. Uusia työpaikkoja on Varsinais-Suomen Yrittäjien ja Varsinais-Suomen osuuspankkien julkaiseman Maakuntaennusteen mukaan alueelle tulossa jopa 3000.

51 % Varsinais-Suomen pk-yrityksistä ennakoi liikevaihdon kasvua ja 38 % uskoo kannattavuutensa paranevan. Investoinneissa yritykset jatkavat tutulla polulla: joka viides yrittäjä aikoo lisätä investointeja tänä vuonna ja 68 % pitää investointihankkeet edellisvuoden tasolla.

Kovimmat kasvuodotukset löytyvät Turun seudulta ja Vakka-Suomesta. Kauppa ja teollisuus nousevat vahvimmiksi toimialoiksi.

Kyselyssä mitattiin nyt neljättä kertaa kuntien toimintaa yrittäjänäkökulmasta. Paras yrittäjyysilmapiiri on Uudessakaupungissa, jossa peräti 87 % vastanneista piti sitä hyvänä tai erinomaisena. Seuraaviksi tulivat Mynämäki (80%), Salo (80%), Kaarina (72%), Naantali (71%) ja Loimaa (68%). Alhaisimmat lukemat mitattiin saaristossa.

Joka kolmannella yrityksellä on pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta. Neljänneksen mielestä ongelma on pahentunut edellisvuodesta.

Polttonesteen hinta vaikuttaa jonkin verran heikentävästi yrityksen kannattavuuteen noin puolella vastanneista Yhdeksän prosenttia yrittäjistä oli sitä mieltä, että polttoaineen korkea hinta vaikeuttaa heidän liiketoimintaansa ja on uhka koko yritykselle.

Työvoiman saatavuus pitää turvata ennakoimalla

- Työpaikkojen määrässä lisäys on kaikkien aikojen suurin. Muutenkin pk-yritysten näkymät vaikuttavat nyt todella positiivisilta. Vain kuljetusala takkuilee, Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Henri Wibom sanoo.

Maakuntaennusteen mukaan suurin osa tulevista työpaikoista syntyy Turun seudulle. Yksinyrittäjät ovat kaikkein varovaisimpia palkkaamaan ensimmäistäkään työntekijää.

- Tämä kertoo edelleen siitä, että työllistämisen kynnys on liian korkea, Wibom toteaa.

Pula ammattitaitoisesta työvoimasta kasvaa koko ajan. Wibomin mukaan yritysten koulutustarpeita on kuunneltava entistäkin herkemmin korvin, jotta työvoimapulasta ei tulisi todella suurta kasvun ja kehityksen estettä. Myös työvoimatoimistojen roolia voisi tarkentaa.

- Yrittäjien mukaan puskaradio on paras tapa löytää uusi työntekijä. Toiseksi parhaana pidettiin työnhakijoiden oma-aloitteista lähestymistä ja kolmantena lehti-ilmoittelua. Työvoimatoimistot tulivat vasta neljäntenä, hän sanoo.

Stremetissä ei uskota kvartaalitalouteen

Salolainen Stremet Oy uskoo liikevaihdon ja henkilöstömäärän kasvuun tänä vuonna. Ohutlevyosia valmistava yritys työllistää 31 ihmistä. Yrityksen liikevaihto vuonna 2005 oli 4,4 miljoonaa euroa, kasvua edellisvuoteen oli 15 %. Kauppalehti listasi Stremetin viime vuonna Varsinais-Suomen parhaiten menestyneeksi yritykseksi.

Koneinsinööri Asko Strömberg perusti yrityksen 1995 ja on edelleen sen toimitusjohtaja. Omistuksesta 1/4 on oman perheen ulkopuolella. Toista sukupolvea edustava Hans Strömberg kertoo, että nopeat toimitukset ja laaja asiakaspohja ovat parhaat kilpailuvaltit. Tärkeintä on kuitenkin saada yrityksen henkilöstö puhaltamaan yhteiseen hiileen.

- Kun yrityksen johto kunnioittaa työntekijöitään, hekin kunnioittavat työpaikkaansa. Siitä syntyy yhteishenki, Strömberg sanoo. Stremetissä kunnioitus konkretisoituu henkilöstölle kaksi kertaa vuodessa jaettaviin bonuksiin, yksityiseen sairausvakuutukseen ja työpaikan varmuuteen.

- Haluamme pitää konekannan mahdollisimman uutena, mutta tänä vuonna teemme tavallista vähemmän investointeja. Haluamme pitää yhtiön varallisuuden jatkuvasti niin hyvänä, että mahdollisen notkahduksen tullen ketään ei tarvitse lomauttaa. Kaikki investoinnit yritykseen on tehty tulorahoituksella. Yrityksellä ei myöskään ole velkaa, Strömberg kertoo. Stremet toimii Meriniityn teollisuusalueella omassa, neljäntuhannen neliön hallissa. Tilat ovat väljät, eikä laajentamistarpeita lähivuosina ole, vaikka henkilöstön määrä kasvaa.

Stremet Oy:llä oli viime vuonna 165 asiakasta. Näistä 25 teki liikevaihdosta 80 %. Suurimmat asiakkaat ovat elektroniikka-, konepaja- ja huonekaluteollisuudesta.

- Toimitusnopeuden olemme varmistaneet isolla varastolla ja sillä, että kapasiteettia on riittävästi.

Salolaisesta Stremet Oy:stä lähtee joka päivä 20-30 kuormalavaa ohutlevyosia asiakkaille. Kuvassa levytyökeskuksen koneenkäyttäjä Matti Vahtera (oik.) ja Hans Strömberg. Kaikki yrityksen levytyökeskukset ovat Suomessa valmistettuja.

pirkko.varjo@y-lehti.fi