Tieto vaihtuu ja muuntuu uudeksi erilaisilla rajavyöhykkeillä, joilla perinteisesti ei ole ollut asemaa tilasuunnittelussa: käytävät, portaikot ja kopiokoneen lähiympäristö ovat tärkeämpiä paikkoja kuin uskotaankaan.

– Työtilat eivät ole vain teknologian kehittymisen näyte, niiden merkitys sosiaalisen infrastruktuurin kannalta kasvaa, sanoo tutkija Suvi Nenonen.

Turun ammattikorkeakoulun lehtori Suvi Nenonen väittelee Teknillisessä korkeakoulussa Espoossa 9.12.2005 uuden tiedon luomista tukevan työympäristön luonteesta. Väitöskirja julkaistaan Turun AMK:n julkaisusarjassa.

– Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää tiedon luomiseen soveltuvan työpaikan luonne psyykkisenä, sosiaalisena ja virtuaalisena ympäristönä. Tutkimustuloksena jäsennetään malli neljästä keskuksesta ja niitä toisiinsa liittävistä rajavyöhykkeistä. Tämän avulla voidaan lähestyä työympäristöjä uudella tavalla, Nenonen jatkaa.

Tiedon luomisen prosessia tukevat eri vaiheissa laadultaan erilaiset tilat, jotka ovat avoimessa tai suljetussa suhteessa ympäristöönsä ja jotka muuttuvat perinteisen näkyvän työn ja tulevaisuuden näkymättömän työn jännitteessä.

Tiedon luomista tukevan työtilan luonne

Kiinteistöjohtamisen jatko-opinnoissa Teknillisessä korkeakoulussa on toiminut monialainen KIITO-tohtorikoulutus, johon Suvi Nenonen on osallistunut. Väitöskirjatyö on toteutunut osana eurooppalaisia toimitilajohtamisen tutkimuksellisia yhteistyöverkostoja.

– Kansainvälinen työ on rohkaissut jäsentämään työympäristöä perinteistä poikkeavalla, monitieteisellä tavalla, toteaa tuore väittelijä.

Turun AMK:n 19. julkaisu tutkimusraporttisarjassa, The nature of the workplace for knowledge creation, on nippuväitöskirja, joka koostuu kuudesta Suvi Nenosen jatko-opinnoissaan julkaisemasta artikkelista. Tilaukset ja lehdistökappaleet: julkaisuassistentti Tiia Laakso, puh. 010 5535 810 tai 050 5985 792, s-posti: tiia.laakso@turkuamk.fi