Suomessa on noin 9500 taksia. Niiden ajoista jo kolmannes menee yhteiskunnan piikkiin. Raisiossa 28 vuotta autoilijana toiminut Jari Lemmetyinenkin on huomannut tämän työssään. Jos vielä joskus takavuosina saatettiin tehdä jopa monipäiväisiä juoppoturneita, on niiden aika nyt ohi.

- Kuljetamme paljon koululaisia, vammaisia ja vanhuksia. Myös yritysten edustajia istuu usein kyydissä. Tietysti ravintolasta tullaan edelleen mielellään taksilla kotiin, mutta tämä puoli ei ole ainakaan lisääntynyt. Hyvin usein kyydin maksaa joku muu kuin kyyditettävä, Lemmetyinen toteaa. Hän on myös Suomen Taksiliiton toinen puheenjohtaja.

Suomen ensimmäinen taksi otettiin käyttöön tasan sata vuotta sitten. Gustav Orraeus oli saanut Helsingin maistraatilta luvan automobiilin käytölle yleisön palvelua varten. Vielä samana vuonna taksiliikenne alkoi myös Turussa, Kuopiossa, Oulussa, Hangossa, Vaasassa ja Viipurissa. Alkuvuosina pirssikyytiä tarjottiin vain kesäaikaan. Teitä ei juuri aurattu talvella eikä niiden kunto muutoinkaan ollut autoille sopiva. 1930-luvulta lähtien taksipalvelut olivat jo maaseudullakin melko kattavia.

Pimeiden taksien valvonta hankalaa

Jari Lemmetyinen kuuluu Raision Ulataksiin 23 muun autoilijan kanssa. Ryhmä sopii työvuorot ja huolehtii siitä, että takseja on aina saatavilla. Laki määrää tämän ja Lemmetyinen pitää lakia hyvänä.

- Jos taksiautoilu vapautettaisiin kokonaan, se johtaisi siihen, että syrjäseuduilla ei enää olisi takseja. Yrittäjät keskittyisivät sinne, missä ajoja on eniten. Myös lupakäytäntö on hyvä säilyttää. Ruotsissa kilpailu vapautettiin ja se on lisännyt alan harmaata taloutta sekä tehnyt taksin saamisen vaikeaksi esimerkiksi Tukholmassa yöaikaan. Suomessakin harmaa talous tunnetaan ja valitettavasti Turku on tässä suhteessa maan pimeintä aluetta. Poliisin valvontaresurssit ja keinot puuttua ovat aivan liian vähäisiä.

Lemmetyisen uran aikana liikenne on muuttunut vilkkaammaksi, mutta liikennekäyttäytyminen on hänen mielestään jopa parantunut. Taksinkuljettajan työmukavuus parani merkittävästi 1990-luvun alussa, kun tilausvälitys muuttui tietokonepohjaiseksi ja ajoa taustoittanut välityskeskuksen ääni vaimeni autoissa.

Mersulle uskollinen Lemmetyinen vaihtaa auton noin kolmen vuoden välein. Mittariin kertyy vuodessa 80 000 - 90 000 kilometriä.

- Taksikuskin ammatti on ollut hyvin palkitsevaa. Tuntuu mukavalta, kun asiakas sanoo, että kiva, kun olet ajossa tänään. Varmasti ryhtyisin uudestaankin, hän sanoo.

Suomen Taksiliiton toinen puheenjohtaja Jari Lemmetyinen toivoo, ettei taksialan kilpailua vapauteta. Se johtaisi syrjäseutujen taksiliikenteen loppumiseen ja siihen, että yöaikaan taksia olisi vaikeampi saada taajamissakin, hän sanoo.

pirkko.varjo@y-lehti.fi