Päättyneen presidentinvaalikampanjan aikana muistettiin aika ajoin korostaa yrittäjyyttä, ja muistanpa kuulleeni hyvin myönteisiä ajatuksia yrittäjistäkin. Jopas jotakin. Toivotaan nyt sitten, etteivät nuo ajatukset jääneet vain kampanjalöpinän asteelle, vaan yrittäjyyden merkitys kansantalouden moottorina muistetaan tulevaisuutta visioitaessa. Maahamme kaivataan selkeitä kannustimia yrittäjyyteen, sillä yrittäjyysaktiivisuus ja kasvuyritysten määrä on kansainvälisessä vertailussa kovin alhaisella tasolla. Ensi sijassa katseet kääntyvät nuoriin, mutta eivät toki vanhemmatkaan ole tässä suhteessa menetetty sukupolvi, yrittäjyys kun sopii kaikenikäisille. Nuoria tarvitaan sen vuoksi, että yrittäjien tämänhetkinen ikäjakauma on toiminnan jatkuvuuden kannalta huolestuttava. Tässä muutama Tilastokeskuksen luku tukemaan väitettäni. Suomessa on n. 232.000 yritystä, joista muuten 93 prosenttia on alle kymmenen hengen mikroyrityksiä. Nämä pienet sinnikkäät yritykset työllistävät kuitenkin neljänneksen maamme työtätekevästä väestöstä, ja pitävät myös kynsin hampain kiinni työntekijöistään, päinvastoin kuin jotkin suuret yritykset, joiden toimintaa ohjaillaan milloin mistäkin suunnasta maailmaa. Palataanpa nyt siihen yrittäjien ikäjakaumaan, joka siis oli huolenaiheenani. Yrittäjistä nimittäin yli puolet on jo 50 vuotta täyttäneitä ja vastaavasti vain 16 prosenttia yrittäjistä on alle 35-vuotiaita. Tällaisella lyhyemmälläkin matematiikalla pystyy laskemaan, että lähimmän kymmenen vuoden aikana suuri joukko yrittäjiä on saavuttamassa eläkeiän eikä uusia tunnu kasvavan samaan tahtiin. Potkua siis tarvitaan. On hienoa, että yrittäjyys on nyt sisällytetty kouluopetukseen aina peruskoulun ala-asteelta korkeakouluopintoihin saakka. Tämä luo ihan toisenlaisen pohjan ajatella yrittäjyyttäkin elämän vaihtoehtona. Aiemminhan meitä koulutettiin järjestelmällisesti vain toisen palvelukseen, yrittäjyys oli jotain ihan kummallista. Muistan joskus hamalla 70-luvulla keskustelleeni luokkakavereideni kanssa, että mistähän noita yrittäjiä oikein tulee, kun emme tienneet Yrittäjäkoulun olemassa olosta mitään. Niin ne ajat muuttuvat. Odotan opettajilta oikeaa asennetta yrittäjyyttä kohtaan, koska he ovat monessa mielessä avainasemassa lasten vanhempien ohella, kun nuorille luodaan mielikuvaa yrittäjyydestä. Uskon kyllä, että myös yrittäjät ovat valmiita kantamaan kortensa yrittäjyyden yhteiseen kekoon. Yrityksissä saa vierailla, ja yrittäjätkin tulevat mahdollisuuksiensa mukaan mielellään kouluihin kertomaan asiasta. Luotetaan siis siihen, että yrittäjyyskasvatuksella saadaan aikaan myönteisyyttä yrittäjyyttä ja yrittäjämäistä asennetta kohtaan. Mutta kuten totesin aiemmin, yrittäjyys sopii kaikenikäisille eikä mitään ikärasismia tässä suhteessa harjoiteta. Olen itse ryhtynyt yrittäjäksi yli viisikymppisenä, eikä vielä ole kaduttanut. Kannattaa yrittää, sopii ehkä sinullekin.

Pentti Salonen, pentti.salonen@purosalonen.fi