Varsinais-Suomen Yrittäjien 25-vuotisjuhlaseminaarissa puhunut valtiosihteeri ja tuleva Länsi-Suomen läänin maaherra Rauno Saari toivoi malttia Sailaksen työryhmän raportin tulkitsijoille.

- Mikäli valtiosihteeri Raimo Sailaksen työllisyysryhmän esityksiin on pakko ottaa kantaa nopeasti, niin toivoisi ensin myönteisiä ulostuloja. Ikävämmän tuntuisia ehdotuksia kannattaisi pohtia ajan kanssa ja ampua niitä vasta sitten alas. Muuten käy kuten Arvelan ja Leppäsen tuoreille veroraporteille. Esitykset ovat yksittäin sirpaleina, ennen kuin kokonaisuus on hahmottunut ja hallitusohjelmaa kirjoitettu riviäkään, Saari totesi.



Suomalaiset yritykset ja hyvinvointivaltio vaikuttavat toisiinsa ristikkäin monin tavoin, Saari sanoi. Tärkeintä maan tulevaisuuden kannalta on yhteispeli keskeisissä kysymyksissä. Yritykset ovat ratkaisevassa asemassa työllisyysasteen nostamisessa, mutta nousuun tarvittavan koulutuksen maksaa hyvinvointivaltio.



Yrityksillä on Suomessa hyvät edellytykset syntyä ja kasvaa. Yrittäjiä varten on luotu monipuoliset julkiset tuki- ja neuvontajärjestelmät.

- Hyvät sijoitukset kilpailukykykisoissa eivät saa kuitenkaan tuudittaa meitä tyytyväisyyteen. Menestyäkseen kilpailussa yrityksiltä vaaditaan jatkuvaa kehittymistä. On tärkeää pitää mielessä, että yritykset eivät menesty tukien varassa, Saari painotti.



Julkisten hankintojen kilpailuttamista tehostettava



- Julkisen talouden kiristyessä kunnat joutuvat kehittämään ja tehostamaan toimintaansa entistä enemmän. Paineet verotuksen keventämiseen kasvavat kaiken aikaa samalla, kun väestön ikääntyessä palvelutarpeet merkittävästi kasvavat. Työikäiset ovat varsin liikkuvia ja valitsevat asuinkuntansa entistä kriittisemmin ja yritykset puolestaan hakeutuvat sinne, missä osaajat jo ovat. Monet kunnista ovat menettämässä elinvoimaansa ja myös tulevaisuudenuskoaan, Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja ja V-S Yrittäjien puheenjohtaja Kirsi-Marja Kajander sanoi.



Kajanderin mielestä uhat ja rajoitteet tulisi nyt kääntää mahdollisuuksiksi. Palvelut tulisi toteuttaa asiakkaan tarpeista lähtien joko kuntien välisin sopimuksin tai yhdessä yksityisen sektorin kanssa. Olisi tarjottava sekä palveluja että vaihtoehtoja. Terve kilpailu ja kumppanuus toisivat lisää sisäistä yrittäjyyttä myös kunnan toimintaan.



- Yksityiset tuottajat on nähtävä mahdollisuutena, ei uhkana. Emme kuitenkaan hyväksy sitä, että voimassa olevaa lainsäädäntöä rikotaan selvästi. Pääsääntöisesti kaikki julkiset hankinnat on kilpailutettava ja julkisten varojen käytön on oltava mahdollisimman läpinäkyvää ja tehokasta. Suuria hankintoja koskevat omat menettelysäännöksensä, mutta lähtökohta on kuitenkin, että kaikki tavara- ja palveluhankinnat on kilpailutettava avoimesti, tasapuolisesti ja syrjimättömästi, Kajander sanoi.



Yrittäjyys taloudellisen kasvun ja kehityksen lähtökohta



Taloudellinen kasvu ja kehitys sekä maailmanlaajuisesti, että paikallisesti vaatii yrittäjyyttä. Erityisesti Suomessa pienten ja keskikokoisten yritysten merkitystä kuvaa muun muassa se, että niiden osuus on tälläkin hetkellä yli 60 % yritystoiminnan työllisyydestä. Yrittäjyyttä pidetäänkin dynaamisen talouden kulmakivenä ja sen merkitys kansantalouden kehityksessä on yleisesti tunnustettu, professori Anne Kovalainen Turun kauppakorkeakoulusta sanoi.



Yrittäjyys ei synny itsestään eikä yrittäjyysaktiivisuus aina muutu konkreettiseksi yritystoiminnaksi. Kansakuntien yritteliäisyyttä mittaavan maailmanlaajuisen GEM-tutkimuksen mukaan Suomi on maailman huippumaita, kun katsotaan mahdollisuuksia uuden yrityksen perustamiseksi. Usko mahdollisuuksiin ei kuitenkaan Suomessa muutu toiminnaksi; vain seitsemän prosenttia suomalaisista uskoo ryhtyvänsä yrityksen perustamishankkeeseen lähimmän kolmen vuoden aikana. EU-maiden keskiarvo on noin 10 %.



- Yrittäjyysaktiivisuuden muuttamiseksi yritystoiminnaksi tarvitaan yritystoiminnan kannustavuutta koskevia rakenteellisia uudistuksia ja toimenpiteitä. Näin suomalainen yrittäjyys olisi jatkossakin mahdollisuus- eikä pakkoyrittäjyyttä, Kovalainen totesi.



Varsinais-Suomen Yrittäjien 1.4. Turussa pidettyyn 25-vuotisjuhlaseminaariin osallistui 150 yrittäjäjärjestön jäsentä ja yhteistyökumppania. -pv.



[41_79.jpg]

Sailaksen ty?llisyysryhm?n esityksi? pit?isi mietti? ajan kanssa, valtiosihteeri Rauno Saari sanoi juhlaseminaaripuheessaan.