Professori Henrik Bruun nojautuu taaksepäin tuolissaan Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan Institutions and Social Mechanisms -yksikössä (IASM). Viime syksynä alkaneen maisteriohjelman tiloissa voi melkeinpä vielä haistaa tuoreen maalin tuoksun.

- Minua viehättää se, että voin aloittaa kaiken aivan alusta. Moni muu olisi varmaan mieluummin valinnut jonkin pitkät perinteet omaavan tutkimuslaitoksen, mutta tämä on minun juttuni, vuoden vaihteessa aloittanut Bruun tuumii.

IASM-yksikkö keskittyy institutionaalisten muutosten tutkimukseen. Bruun teki väitöskirjansa tieteidenvälisestä tutkimuksesta Ruotsin Göteborgissa, minkä jälkeen hän jatkoi tutkimusta Helsingin teknillisessä korkeakoulussa.

Kun Turussa haettiin professoria uuteen oppiaineeseen, Espoossa asuva Bruun ei epäröinyt tarttua haasteeseen.

- Tutkimuksen teko on nykyään hyvin kollektiivista. Tutkimusryhmät ovat usein myös hyvin monitieteisiä. IASM-yksikössä tutkitaan tiedettä ja teknologiaa yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta.

Bruun itse tutkii tällä hetkellä tieteidenvälistä yhteistyötä opiskelijoiden toiminnassa.

- Annamme yhdysvaltalaisopiskelijoille tehtävän, jossa heidän pitää tehdä tieteidenvälinen tutkimussuunnitelma. Videokuvaamme koko ryhmätyöprosessin ja analysoimme sen. Tarkoituksena on selvittää, pitäisikö tieteidenvälisiä opintokokonaisuuksia lisätä.

IAMS-yksikön maisteriohjelmassa on tällä hetkellä kuusi opiskelijaa ja seitsemän jatko-opiskelijaa. Suurimmalla osalla löytyy aiempi opintotausta yhteiskuntatieteissä.

- Tällä hetkellä täällä tutkitaan muun muassa ammattiyhdistyksiä ja niiden kehitystä Euroopassa, Bruun kertoo.

Professori on itsekin yrittäjä

Bruunin mielestä paljon puhuttu akateemisen tutkimuksen kaupallistaminen ei ole helppo tehtävä.

- Poliittiset päättäjät haluaisivat, että akateemista tutkimusta jalostettaisiin enemmän liiketoimintaideoiksi. Kaupallistaminen on tärkeä asia, mutta se voi olla myös haitallista, jos se vie resursseja perustutkimukselta. Tutkijan ura on usein rakennettu niin, ettei se kannusta kaupallistamiseen.

Bruun esittää esimerkin Yhdysvaltain ajaltaan vuosina 2004 2005, jolloin hän teki tutkimusta Stanfordin yliopistossa.

- Yhdysvalloissa yrittäjyyteen kannustetaan aivan eri tavalla kuin Suomessa. Esimerkiksi koko Piilaakso on rakennettu riskirahoituksen turvin ja yliopistoissakin tutkimusta rahoitetaan yksityisin lahjoituksin. Yrittäjyyskasvatus aloitetaan jo peruskoulussa. Neljännellä luokalla olleen tyttäreni koulussa vietettiin jo innovaatiopäiviä.

Professorin työnsä ohella Bruun on itsekin yrittäjä. Hän on ollut osakkaana helsinkiläisessä kahvilaketjussa jo viitisentoista vuotta.

- Kahvilayrittäminen on hyvää vastapainoa tieteelliselle tutkimukselle. Palveluyrityksessä on lähdettävä asiakkaiden tarpeista ihan eri tavalla kuin tutkimuksessa. Tietyllä tavalla näissä töissä on myös yhtäläisyyksiä, ne molemmat vaativat jatkuvaa aloitteen tekemistä.

Tiede-, teknologia- ja innovaatioprofessori Henrik Bruun tuumii, että akateemisen tutkimuksen kaupallistaminen ei ole helppo tehtävä.

hanna.vilo@y-lehti.fi