Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on useasti arvioinut työvoimahallinnon vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Se arvion mukaan yhden työllistämispaikan kustannukset ovat yli kaksinkertaiset työntekijän keskimääräiseen palkkaan verrattuna. Valtio sijoittaa työllistämiseen ja työttömyyden torjuntaan noin 1,7 mrd euroa vuodessa. Työvoimahallinnon voimavarojen hyödyntäminen on lyhytnäköistä ja tehotonta.

Myönteistä on Suomeen vuoteen 2007 mennessä syntyvät 100 000 uutta työpaikkaa vuoden 2003 tilanteeseen verrattuna. Vaikka työpaikkojen määrä kasvaa, työttömyys ei vähene. Viime vuoden joulukuussa oli 282 000 työtöntä.

Työllistämistuet suunnattava yrityksille

Mitä sitten on tehtävissä? VTV:n mukaan työllisyysvaikutusten kustannus - vaikuttavuussuhde on yritysten työllistämistukien ja starttirahan osalta selvästi edullisempi kuin työvoima-koulutuksessa. Työllistämistuen käytöstä julkisella puolella ei ole liiemmin hyötyä. Siksi työllistämistukia on suunnattava yrityksiin työllistävyyden vuoksi. Seuraavassa käsittelen mahdollisuuksia työllistämistukien käyttöön.

Suomessa on valtava määrä yksinyrittäjiä. Valtion tulisi tukea yksinyrittäjää silloin, kun tämä palkkaa työntekijän. Tuki voitaisiin toteuttaa määräaikaisena huojennuksena verotuksessa tai työantajamaksuissa. Huojennuksen tulee olla niin merkittävä, että se houkuttaa yksinyrittäviä palkkaamaan työntekijän. merkittävä. Tuella olisi merkittävä työllisyysvaikutus ja se antaisi yksinyrittäjille mahdollisuuden kasvuun.

Kotitalousvähennys työllistää merkittävästi. Tämän vuoden alusta kotitalousvähennys on kaksinkertaistettu. Nyt vähennys työllistää ainakin 10 000 yrittäjää ja työntekijää. Korottamalla vähennys 3000 euroon ja vähennysperusteita muuttamalla saadaan merkittäviä työllisyysvaikutuksia. Kotitalousvähennyksen kehittyessä tarvitaan myös hankkeita, joiden avulla saadaan lisää kotitalouspalveluyrittäjiä.

Perintöveron I luokka poistettava

Myös perintöveron I luokan poistamisella varmistetaan yritysten sukupolvenvaihdosten joustava toteuttaminen. Näin säilytettäisiin menetysuhan alaisia työpaikkoja. Ja samalla annetaan viesti, ettei yhteiskunta rankaise lasta, joka haluaa jatkaa vanhempiensa yritystoimintaa.

Vuoteen 2007 asti ulottuva starttirahakokeilun jälkeen tulee sen kohderyhmät laajentaa pysyvästi työttömistä, opiskelijasta, työntekijästä tai kotityön tekijästä yrittäjäksi ryhtyviin. Toimenpiteellä saadaan merkittävästi uusia yrityksiä.

Yritykset eivät tunne riittävästi rekrytointikoulutuksen mahdollisuuksia. Rekrytointikoulutus on tehokas keino työllistää henkilöitä yrityksen palvelukseen. Koulutuskustannukset jaetaan puoliksi työvoimahallinnon ja yrityksen kesken. Nyt vain kuusi prosenttia yrityksistä käyttää tätä mahdollisuutta.

Työvoimakoulutusta yritysten tarpeisiin

Työvoimakoulutusta on syytä kehittää. Työvoimakoulutuksen pitäisi vastata työttömien osaamistarpeisiin, siis siihen, minkälaista osaamista henkilö tarvitsee työllistyäkseen. Työvoimakoulutuksen sisällön tulee perustua yritysten työvoimatarpeisiin. On turhaa kouluttaa työttömiä ammatteihin, joista ei ole kysyntää työmarkkinoilla. Työvoimakoulutuksessa pitää panostaa teorian sijasta käytännön ammattitaitojen omaksumiseen. Tehtyjen arviointien perusteella on syytä panostaa pitkäkestoisempaan koulutukseen, pieniin ryhmäkokoihin ja koulutuksen sisällön laatuun.

Työvoimatoimistot yrityksiä palvelemaan

Voidaan myös todeta, että työvoimatoimistojen heikkoutena on toiminnan kirjavuus. Yritykset eivät tunne työvoimahallinnon palveluja. Työvoimatoimistojen toiminta on keskushallinnon säätelemää ja kankeaa. Niiden henkilöstö on alipalkattua ja osaamisessa on puutteita. Toimistoissa ei hallita innovatiivisia ja korkean teknologian aloja. Niistä puuttuu yritysten liiketoiminnan kehittämisosaaminen. Toimistojen kehittäminen on kapea-alaista ja uudet innovatiiviset toimintamallit puuttuvat.

Edellä esitettyyn perustuen työministeriön pitäisi tehdä toimenpideohjelma työhallinnon toiminnan muuttamiseksi siten, että toiminnan painopistettä siirretään yrittäjyyttä, ja yritystoimintaa tukevaan suuntaan. Työvoimatoimistojen pitää tehostaa huomattavasti viestintäänsä yrityksiin tarjoamistaan palveluista. Samalla kun työvoimatoimistojen henkilöstöresursseja vähennetään, on henkilöstön osaamista kehitettä erityisesti yritystoiminnan osalta. Määräaikaisista ja väliaikaisista työsuhteista on siirryttävä vakinaisiin työsuhteisiin. Palkkauksen taso on saatava koulutettuja nuoria houkuttelevalle tasolle.

Työttömyyden ja työvoimapulan samanaikaisuus johtuu työvoiman ammatillisesta liikkumattomuudesta. Liikkuvuuden edistämiseksi on ennakoitava eri ammattien muuttuvia koulutustarpeita, vahvistettava työelämän osaamistarpeisiin vastaavaa koulutusta sekä organisoitava ajan tasaista ammatillista aikuis- ja täydennyskoulutusta. Tämä tapahtuu parhaiten yhdistämällä ammattioppilaitokset ja ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset ja lisäämällä voimakkaasti työelämän ja oppilaitosten tiivistä vuorovaikutusta.

Jouko Laxell
yrittäjä, kansanedustaja