Punamultahallituksen sorvaama ohjelma alkaneelle hallituskaudelle nostaa yrittäjyyden esiin varsin näkyvästi. Yrittäjyyden edistäminen on yksi hallituksen päätavoitteista ja yrittäjyyden politiikkaohjelma yksi neljästä politiikkaohjelmasta. Yrittäjyysohjelma antaa mahdollisuudet edistää yrittäjyyttä jatkossa entistä kokonaisvaltaisemmin. Ohjelmasisältötasolla voidaan todeta, että näin laajasti yrittäjyyttä ja yrittämistä ei aiemmin maan hallitusten ohjelmissa ole huomioitu.



Suomen Yrittäjien laatiman yrittäjyysohjelman 2003-2007 sisältö on monilta osin yhteneväinen maan hallituksen ohjelman kanssa. On perustellusti todettavissa, että yrittäjäjärjestön linjaukset ovat hallitusohjelman laadinnassa laajasti otettu huomioon. Samalla on nähtävissä, että se pitkävaikutteinen edunvalvontatyö, jota järjestö on eri asiakysymyksissä tehnyt, tuottaa nyt tulosta.



Toki ei niin hyvää, ettei jotain huonoakin. Yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä luopuminen ei toteuta järjestön tavoitetta järjestelmän säilyttämisestä nykyisellään. Toki hallitusohjelmaan on sisällytetty kirjaus, jossa todetaan, ettei pk-yritysten ja niiden maksamien osinkojen verotus kiristy. Käytännössä hallitukselta tulee edellyttää nyt kuitenkin nopeita konkreettisia toimenpiteitä, jotta pk-yritykset eivät ryhdy laajamittaiseen osinkojen ulosottoon verotuksen kiristymisen pelossa. Tämä vaarantaisi sen hyvän kehityksen, joka on ollut vallalla nykyjärjestelmässä mm. yritysten vakavaraisuuden osalta.



Myöskään ansioverotuksen kevennysvara 1,12 mrd. euroa ei ole lähelläkään yrittäjäjärjestön tavoitetta alentaa verotuksen kokonaistaso alle EU:n keskiarvon. Avoimeksi jäi myös työn sivukulujen alentamispyrkimysten toteuttamistapa. Hallitus ei niin ikään tee uusia linjauksia kunnalliseen palvelutuotantoon, vaan toteaa ohjelmassaan yksityisen ja kolmannen sektorin vain täydentävän julkisia palveluja.



Yritysverotukseen liittyen on positiivista, että sukupolvenvaihdoksiin liittyvää verotusta kevennetään ja arvonlisäverotuksen alarajan liukuvuus toteutetaan. Periaate, jota Suomen Yrittäjät on vuosikausia esittänyt. Positiivisia asioita yrittäjyyden politiikkaohjelmassa ovat mm. kirjaukset lainsäädännön sovittamisesta pienten yritysten tarpeisiin, yrittäjän sosiaaliturvassa olevien puutteiden korjaukset, turhien yritystoimintaa haittaavien hallinnollisten esteiden poistaminen ja selvitys yrittäjän asunnon saattamisesta ns. suojaosuuden piiriin henkilökohtaisessa konkurssissa. Hallitusohjelma toteaa lisäksi, että yrittäjyysohjelman vaikutusten seuranta toteutetaan valtiovallan ja Suomen Yrittäjien kesken. Tämä on toteamus, jota ei aiemmin hallitusohjelmista ole löytynyt.



Tärkeää on, että ne monet hyvät yrittäjyyttä tukevat asiat, jotka ohjelmasta löytyvät, eivät jää vain toteamisen ja jatkoselvittelyjen varaan. Ainesosia yrittäjyyden oikeansuuntaiselle ja varsin kattavallekin kehitykselle on nyt olemassa. Lähitulevaisuus tulee osoittamaan, kuinka aidosti hallituspuolueet ovat yrittäjyyden edistämiseen sitoutuneet.

Henri Wibom
Toimitusjohtaja