Suomessa pantiin viime vuonna vireille 2885 konkurssia. Varsinais-Suomessa konkursseja tehtiin 293. Määrä on hieman suurempi kuin edellisvuonna. Varsinais-Suomen konkurssiherkimmät alat olivat rakentaminen ja kauppa.

- Konkurssien määrä ei ole mitenkään hälyttävä. Se on nyt normaalitasolla viime vuosien hyvän kehityksen jälkeen. Nyt ollaan samoissa lukemissa kuin ennen 1990-luvun alun lamaa, konkurssiylitarkastaja Harri Hämäläinen toteaa.



Konkurssiasiamies on toiminut vuodesta 1996. Viranhoitajien tehtävänä on valvoa pesänhoitajia sekä neuvoa konkurssin osapuolia ongelmatilanteissa.

- Konkurssiasiamieheltä voi pyytää apua aina, kun pesänhoidossa on epäselvyyksiä.Raja kulkee konkurssiinasettamishetkessä eli ennen sitä, ikään kuin konkurssin valmisteluna, meidän puoleemme ei kannata kääntyä, Hämäläinen sanoo.



Konkurssi on yrittäjälle kipeä paikka ja siihen ajaudutaan joskus liian sitkeän yrittämisen ja parempiin aikoihin uskomisen takia.

- Yrittäjän on vaikea lopettaa ajoissa. Sitten, kun sitkeästi vain yritetään pysyä pinnalla, voidaan puoliksi vahingossa jopa syyllistyä rikokseen. Esimerkiksi verojen jättäminen maksamatta tai kirjanpidon laiminlyönti tietyltä ajalta saattaa täyttää jo rikoksen tunnusmerkit. Käräjäoikeuksissa yrittäjien tuomitseminen tämänkaltaisista rikoksista on arkipäivää.



Yrittäjien usko voi olla ylioptimistista



Kaarinalainen asianajaja Pekka Vuorinen toimii parhaillaankin useiden konkurssipesien pesänhoitajana. Yrittäjien liiallinen sitkeys on hänellekin tuttu asia.

- Pienyrittäjä uskoo mahdollisuuksiinsa viimeiseen asti. Esimerkiksi omana ja perheen asuntona oleva omakotitalo kiinnitetään savupiippua myöten kun uskotaan, että kyllä tämä tästä vielä. Aika ajoin olisi hyvä käydä vakava keskustelu itsensä kanssa ja miettiä realistisesti, onko jatkamisen edellytyksiä vai olisiko parempi lyödä hanskat naulaan. Aina joskus törmään yrittäjiin, jotka myöntävät itsekin, että konkurssia edeltänyt usko yritystoiminnan mahdollisuuksiin oli epärealistinen, mutta silloin sitä ei osannut nähdä, Vuorinen sanoo.



Konkurssi koskettaa usein myös yrittäjän lähipiiriä. Takaukset ja hallituksen jäsenyydet voivat käydä kalliiksi. Vuorinen varoittaakin ryhtymästä yhdenkään sellaisen yrityksen hallituksen jäseneksi, jossa ei itse toimi. Omaan tietämättömyyteen vetoaminen ei hellytä oikeutta, hallituksessa istuvan on oltava selvillä yrityksen asioista.



Rauenneet konkurssit ongelmallisia



90-luvun alun lama tuotti tuhatmäärin konkursseja. Joukkoon mahtui paljon epäselviä tapauksia, joissa yrityksen varoja siirrettiin velkojien ja verottajan ulottumattomiin. Konkurssiasiamiehen virka perustettiin osaksi selvittämään tätä sumaa.

- Alkuaikoina tuli esille jonkin verran tapauksia, joissa pesänhoitajat toimivat epärehellisesti. Nyt tilanne on rauhoittunut ja pesänhoitajien tahallisia väärinkäytöksiä tulee esiin aniharvoin, Harri Hämäläinen kertoo.

Ongelmallisempia ovat varojen puutteeseen rauenneet konkurssit. Harri Hämäläinen tutki yhdessä Seppo Suontaustan kanssa pari vuotta sitten sata rauennutta konkurssitapausta. Niistä viiteenkymmeneen kätkeytyi rikos.

- Tähän asiaan yhteiskunnan pitäisi satsata enemmän. Nyt oikein kenenkään resurssit eivät riitä raunneiden konkurssien selvittämiseen.



Konkurssilaki uudistuu



Suomen konkurssilaki on peräisin vuodelta 1864. Matkan varrella ajanmukaistettu laki on nyt kirjoitettu kokonaan uusiksi. Harri Hämäläinen oli mukana Oikeusministeriön lakia valmistelleessa työryhmässä.

- Saimme työn valmiiksi jo viime vuonna, mutta laki ei mahtunut eduskunnan käsittelyyn ennen vaaleja. Nyt toivomme, että uusi eduskunta käsittelee sen jo kesällä ja laki voisi näin tulla voimaan ensi vuoden alusta, Hämäläinen sanoo. Lain käsittelyä tosin saattaa hidastaa se, että uudesta lakiehdotuksesta puuttuu Suomen Yrittäjien vaatima maininta yrittäjän oman asunnon suojasta.

Lakiehdotuksen keskeiset muutokset nykyiseen koskevat mahdollisuutta maksaa konkurssipesästä avustusta omistajayrittäjälle, kahdeksan päivän peruuttamismahdollisuutta konkurssipäätöksen jälkeen silloin, kun konkurssi on tapahtunut vahingossa ja saatava on maksettu, sekä lievennyksiä pesäluettelon vannomiseen sekä velkojainkokouksen järjestämiseen. Lisäksi perustettaisiin julkiselvittäjän toimi niitä konkurssipesiä varten, jotka nyt jäävät varojen puutteen takia selvittämättä. Myös sovintomenettelyä muutettaisiin siten, että kenen tahansa asianosaisen esityksestä konkurssiin voidaan etsiä sovintoa kesken prosessin. Veloista vapauttavaa konkurssia ei uuden lakiesityksen mukaan edelleenkään voisi tehdä.



Lähde: Tilastokeskuksen Konkurssitiedote 2/2003



[47_95.jpg]



[48_100.jpg]

Harri H?m?l?inen on yksi Suomen viidest? konkurssiylitarkastajasta. H?n selvitt?? puolueettomana virkamiehen? pes?nhoitoon liittyvi? ongelmia.

Tulossa olevan konkurssin merkkej? ei aina osata lukea tai niit? ei oteta vakavasti, asianajaja Pekka Vuorinen sanoo.

PIRKKO VARJO