Kaarinalainen yrittäjä Christer Lindberg on tuohtunut Kaarinan työvoimalautakunnan lausunnosta, jolla hänen Eira-vaimonsa työttömyysturva evättiin. Eira Lindberg sanottiin irti tuotannollisista syistä Oy Christer Lindberg Ab:stä, kun atk-järjestelmien uusinnan ja Piispanristin myymälän myynnin jälkeen työt yrityksessä vähenivät. Christer Lindberg omistaa yhtiön osakkeista 49 %, minkä perusteella hänen vaimonsa katsottiin edelleen työllistyvän osaomistajana puolisonsa yrityksessä. - Eira ei ole koskaan omistanut osakkeita yrityksessämme. Hänen ainoa omistussuhteensa yritykseemme on avioliitto kanssani, Lindberg sanoo painokkaasti. Eira Lindberg ei ole myöskään koskaan ollut yhtiön hallituksessa eivätkä muut perheenjäsenet omista yhtiön osakkeita.

- Tämä ei ole meille taloudellinen kysymys, vaan periaatteellinen. Haluan, että porukka herää, Christer Lindberg sanoo ja on jo ryhtynyt toimiin. Hän on ollut yhteydessä kansanedustaja Marjukka Karttuseen sekä ministeri Tuula Haataisen valtiosihteeriin. - Ainoa tapa vaikuttaa asiaan on nyt poliittinen, Lindberg uskoo.

Kokoomuksen kansanedustaja Marjukka Karttunen näkee tilanteen periaatteessa oikeusturvakysymyksenä ja aikookin tehdä asiasta kirjallisen kysymyksen eduskunnalle. - Tässä haetaan yrittäjien puolisoille samanlaista asemaa kuin muillekin ihmisille. Jos hallitukselta löytyy tahtoa, se voi asialle jotain tehdä.

Liiketoiminnan lopettaminen viimeinen keino

Suomen Yrittäjien työmarkkina-asiamies Merja Berglund pitää yrittäjän perheenjäsenen tilannetta usein kohtuuttomana. - Ongelma on se, että yrittäjän käsite on työttömyysturvalaissa hyvin laaja, jopa nollan prosentin omistuksella perheenjäsentä voidaan pitää yrittäjänä, Berglund sanoo. Vuoden 2003 työttömyysturvalain säätämisen yhteydessä täsmennettiin yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvaa koskevaa säännöstä siten, että myös yrityksen osaomistajan katsotaan aina työllistyvän yrityksessä kunnes yrityksen toiminta on kokonaan lopetettu. Säännöstä on tulkittu siten, että yrittäjän perheenjäsen, joka aiemmin on työllistynyt yrityksessä, ei missään tapauksessa voi saada työttömyysturvaa, ellei hän ole työllistynyt vähintään 10 kuukautta muualla perheen yrityksessä työllistymisen jälkeen. Käytännössä tilanne on johtanut siihen, että yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvan saaminen kiristyi entisestään.

Tällä hallituskaudella on silti myös parannettu yrittäjien sosiaaliturvaa, mm. sairauspäivärahan karenssia on lyhennetty. Suomen Yrittäjien kädenjälki näkyi Pukkilan työryhmän raportissa, joka luovutettiin eduskunnalle viime elokuussa. Edelleen työryhmän ehdotuksista on silti toteutumatta perheenjäsenten työttömyysturvan parannukset.

- Jos yrityksen toimintaedellytykset heikkenevät niin, ettei toiselle puolisolle riitä töitä, yrityksen toiminta on käytännössä lopetettava, jotta työttömäksi jäävä voisi saada työttömyysturvaa. Tämä ei ole oikein, jos töitä riittäisi vielä toiselle. Loogista on tietysti, ettei yritystoiminnan riskiä siirretä sosiaaliturvajärjestelmälle, mutta jossakin pitäisi sen rajan kulkea, Berglund sanoo.

Laki on hankala lukea

Turun työvoimatoimikunnan varapuheenjohtajana toimiva toimialajohtaja Kari Kuloila ja esittelijöinä toimivat työvoimaneuvojat Leena Seppälä, Pasi Suotonen ja Pertti Vieru eivät halua kommentoida tarkemmin asian taustoja tietämättä Eira Lindbergin tapausta. Mutta hekin myöntävät, että työttömyysturvalakia on vaikea tulkita. - Jos yrittäjä ajattelee asioita maalaisjärjellä, hän voi mennä pahasti harhaan. Aina kannattaa kysyä työvoimatoimistosta suoraan, kehottavat he vakavasti. Jo yrityksen perustamisvaiheessa asiat kannattaa selvittää perusteellisesti, ettei ikäviä yllätyksiä sitten tule. Yrityksiä neuvoo mm. yrityspalvelukeskus Potkuri Ajurinkadulla.

Yrittäjien perheenjäsenten työttömyysturva evätään usein osaomistajuuden vuoksi. Määritelmän mukaan mm. se, joka työskentelee osakeyhtiössä, jossa hänellä itsellään tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään puolet osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaava määräämisvalta (esimerkiksi hallituspaikka), katsotaan osaomistajaksi ja siten työttömyysturvan ulkopuoliseksi.

- Työttömyysturvalaki on aika pitkälle viety väärinkäytöksien vuoksi. Kilpailutilanne halutaan säilyttää terveenä, Pasi Suotonen luonnehtii. Tilanne on lainsäädännöllisesti uusi senkin takia, että vasta lama-aikana työvoimatoimistoihin alkoi tulla yrittäjiä asiakkaiksi.

Työvoimatoimistot joutuvat silti toimimaan olemassa olevien lakien mukaan. Yrittäjien perheenjäsenien työttömyysturvaa käsittelee usein työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen edustajista koostuva työvoimatoimikunta, joka Turussa kokoontuu kerran viikossa antamaan lausuntoja tulkinnallisista tapauksista. Toimikunnat tekevät päätöksensä lakien sekä työttömyysturvalautakunnan ja vakuutusoikeuden ennakkopäätösten mukaisesti.

Työvoimatoimisto voi vaikuttaa tylyltä paikalta, mutta yrittäjän kannattaa selvittää oma ja perheenjäsentensä työttömyysturva-asema jo ennakkoon.

-ap.