675-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Liedon kunta voi paremmin kuin koskaan. Työttömyysaste on vain viiden prosentin luokkaa ja nimenomaan työssäkäyvän väestön osuus on kasvanut. Kunnanjohtaja Sauli Ahopelto voikin olla tyytyväinen mies. - Fiilis on hyvä. Työpaikkaomavaraisuus on kasvanut väestön kasvua nopeammin, sanoo hän. Kahden viime vuoden aikana Liedossa on myönnetty rakennuslupa 20 uuden teollisuushallin rakentamiseen ja kymmeneen laajennukseen. - Tämän vuoden alussa teollisuustontteja on luovutettu jo lähes kymmenen, kunnanjohtaja kertoo.

Liedon sijainti Turun seudulla on ihanteellinen valtateiden solmukohdassa sekä lähellä satamia ja lentokenttää, minkä myös yritykset ovat noteeranneet. Ja Liedon kunta on pitänyt huolen, että yritysten on hyvä tulla: teollisuustontteja on tarjolla runsaasti ja päätöksenteko rivakkaa. - Moni Lietoon tulija on todennut, että asiat voivat selvitä parissakin päivässä, Ahopelto kehaisee. Ahopellon ajatuksen mukaan yrittäjä on asiakas ja kunnan pitää huolehtia hyvin ja joustavasti asiakkaan tarpeista. Silti Sauli Ahopellon mukaan kunnan tärkeimpänä tehtävänä on turvata infrastruktuuri. Myös yrittäjäperheille on tärkeää, että peruspalvelut ovat kunnossa.

Tulevaisuudessa yhä tärkeämmäksi tekijäksi muodostuu myös työvoiman saatavuus. Liedon väestö kasvaa sekä vilkkaan muuttoliikkeen ansiosta - keskimäärin 250 henkeä vuosittain jo 10 vuoden ajan - ja luonnollisellakin tavalla, sillä Lietoon muuttavat erityisesti nuoret lapsiperheet. Lasten osuus väestöstä on suuri, kunnan 15 100 asukkaasta 23 prosenttia on 0-14-vuotiaita. - Lapsissa on tulevaisuus, mutta tällä hetkellä he aiheuttavat kustannuksia. Meillä on esimerkiksi parhaillaan kaksi laajaa koulurakennushanketta, mutta palveluntarjonta ei silti tahdo pysyä väestönkasvun perässä. Talotonttien myyntiä on täytynyt jossakin vaiheessa jopa viivästyttää, selittää Ahopelto. Silti Liedon kunta hankkii koko ajan tonttimaata reserviksi.

Monipuolinen yrityskanta voimana

Sauli Ahopelto sanoo, että Liedon vahvuutena on ollut antaa kaikkien kukkien kukkia: lietolaisia yrityksiä on yllättävän laaja skaala. Vientiyrityksiä on yli 40 prosenttia ja kansainvälisyys on vahvasti esillä.

Metalliteollisuus on perinteisen vahva alue Liedossa, jossa tärkeä työllistäjä on telakkateollisuuden verkostot. Silti Ahopelto haluaa painottaa, että lietolaiset metalliyritykset eivät ole niin kiinni tästä alasta, vaan ovat onnistuneet hankkimaan markkinoita muualtakin. - Volvon bussitehdas on isoin yksityinen työllistäjä, mutta merkittävää on, että se on myös kehittämisyksikkö, joka antaa työtä jopa parillekymmenelle lietolaiselle yritykselle.

Myös kauppa-ala on moninkertaistunut sitten synkkien lamavuosien. - Lyhyessä ajassa tänne on tullut mm uusi S-Market, laajentunut K- Supermarket, Lidl ja muitakin on vielä tulossa, Ahopelto vihjaa. Lietolaiset ovat alkaneet käyttää omien erikoisliikkeidensä palveluja ja myös ulkopaikkakuntalaiset ovat alkaneet käydä Liedossa ostoksilla. Liedossa on myös kattavat pankkipalvelut, joista esimerkkinä hyvinvoivat ja laajenevat paikalliset pankit: Liedon Säästöpankki ja Liedon Osuuspankki.

Sauli Ahopellon mielestä kuntarajat menettävät yhä enemmän merkitystään - hän uskoo seudulliseen yhteistyöhön.

-ap.