EU:n uusien jäsenmaiden myötä Suomi siirtyy ensimmäisen kerran EU:n nettomaksajien joukkoon. Kokonaisuudessaan tämä tarkoittaa Suomen osalta noin 400 miljoonan euron lisämaksua EU:lle.

EU-erityisasiantuntija Martti Salmi toteaa kuitenkin, että Suomen nettomaksajan roolin korostuminen tiedotusvälineissä käydyissä keskusteluissa on liioiteltua.

- Ainoa syy, miksi Suomen nettomaksu moninkertaistuu EU:lle on se, että nettomaksu muiden osalta oli jo valmiiksi korkealla. Näin muiden vanhojen jäsenmaiden nettomaksu ei voinut enää moninkertaistua, Salmi kertoo.

Salmi muistuttaa, että uudet jäsenmaat ovat huomattavasti köyhempiä kuin vanha EU.

- Aikaisemmin Suomessa oli paljon alueita, joilla meni huonommin kuin EU:lla keskimäärin. Uusien jäsenmaiden myötä näitä alueita ei Suomessa enää ole, jolloin meiltä poistui taloudellinen argumentti vaatia lisätukia, Salmi toteaa.

Baltian maat saavat suuria tukia

Suomen EU:lta saamat tulot ovat meneillään olevalla rahoituskaudella 2000 2006 olleet reilut 1,3 miljardia euroa. Seuraavalla kaudella 2007 2013 tulot tippuvat reiluun 1,2 miljardiin euroon.

Suomen EU:lle maksamat menot kasvavat sen sijaan vajaasta 1,5 miljardista eurosta reiluun 1,6 miljardiin euroon. Näin Suomen nettomaksuksi seuraavalla rahoituskaudella tulee 400 miljoonaa euroa.

- Saajapuolella uudet jäsenmaat ovat suurimpia hyötyjiä. Muun muassa Baltian maat tulevat saamaan suuria EU-tukia. Sen sijaan esimerkiksi Kreikka ja Portugali, jotka aikaisemmin ovat saaneet paljon tukia, tulevat saamaan jatkossa tukirahoja huomattavasti vähemmän. Suurin osa tuista ohjataan alue- ja rakennerahastojen kautta.

Salmi huomauttaa, että maksajapuolella mittakaava on erilainen. Kun saajapuolella puhutaan prosenteista, maksajapuolella puhutaan prosentin kymmenyksistä.

- Maksamme jatkossa EU:lle 0,20 0,25 prosenttia bruttokansantuotteestamme, Salmi kertoo.

Suomi jäsenmaiden joukossa vauraimpia

Aluepolitiikka menettää neljänneksen EU-tuista. Salmi muistuttaa, että tilanne on nyt aivan erilainen kuin edellistä rahoituspakettia tehdessä.

- Suomi pystyi edellisellä kerralla perustelemaan vaatimuksiaan sekä syrjäisellä sijainnillaan että köyhyydellään. Nyt Suomi on EU:n jäsenmaiden joukossa vauras valtio. Meidät tunnetaan Nokiasta ja loistavista tuloksista erilaisissa koulutustutkimuksissa. EU:ssa tuumitaan, että meillä on varaa rahoittaa myös kansallisesti.

Kun EU:ssa 1990-luvun lopussa päätettiin nyt meneillään olevasta rahoituskaudesta, Suomessa arvioitiin olevan viimeinen kerta, kun on mahdollista saada kunnolla aluetukia.

- Verrattuna jo nähtyihin uhkakuviin saavutettua tulosta ei voi moittia. Kun aluepolitiikassa saadaan vielä 75 prosenttia tukea siitä, mitä aikaisemmin on saatu, niin se on hyvä tulos.

Salmi puhui huhtikuussa Turun työväenopistolla järjestetyssä seminaarissa, jonka aiheena oli EU-tukien tulevaisuus.

hanna.vilo@y-lehti.fi